Yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyteen

Yrittäjyyskasvatuksesta yrittäjyyteen (6 op)

Yrittäjäkasvatuksen pedagoginen projekti:

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen Oulun ammattikorkeakoulun

yrittäjäkasvatukseen

Mika Paldanius

mikapalda@gmail.com

mikapald@oamk.fi

Amok, Hope 3 ryhmä

31.10.2016

Lähetys: kari.heiskari@oamk.fi

Osaamistavoitteet

Suunnittele yrittäjyysopetuksen pedagoginen projekti ammatilliselle alalle, joka on ammatilliset tutkintorajat ylittävä ja yhteiset aineet integroiva.

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen yrittäjyyskasvatukseen

Olen mukana hyvinvointiyritykset kiertoon hankkeessa, jossa ollaan rakentamassa yhteisiä alueellisten toimijoiden verkostoihin nojaavia ja yritysten omistajavaihdoksia tukevia innovaatioalustoja niin metropolialueelle kuin Oulun seudulle.

Hankkeessa pk-yrittäjyyden tueksi haetaan ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden välisellä yhteistyöllä yhteisiä toimintatapoja, asiantuntemuksen hyödyntämistä ja päällekkäisen työn välttämistä.

Yrittäjäkasvatuksessa käytetään apuna Oulun alueella yrittäjyyttä tukevia oppimispolkuja ja innovaatioalustoja mm. Business Kitchen, yrityshautomo ja LABeja. Laurean ammattikorkeakoulun LivingLab ja LaureaStarUp, Metropolian Hyrrät, Tubiini ja Minno-projektit ja Haaga-Helian kokonaisohjauksen malli ja Innostuksen ja riskinoton-pedagogiikkaa kytketään yrittäjäkasvatukseen valtakunnallisesti. Hyrrät-hankkeen omistajavaihdoksen tukemista ammattikorkeakouluissa toimintamallia hyödynnetään yrittäjäkasvatuksen integroinnissa. Yrittäjyyskouluttamista tehdään moniammatillisesti. Hankkeessa kehitetyt innovaatioalustat jatkavat osana ammattikorkeakoulujen normaalia toimintaa tulevaisuudessa. Olen itse mukana myös Oamkin yrityshautomo toiminnassa ja mainostamassa tätä kautta yrittäjyyden polkuja opiskelijoillemme. Hyvinvointiyrityksen kiertoon hankkeen toiminta-aika on 2016-2018 ja sen avulla vahvistetaan ja nopeutetaan Oulun ja metropolian alueella tapahtuvia omistajavaihdoksia.

 

Miten tuen oppijan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä?

 

Sisäinen yrittäjyys:

Opiskelijoita pitää kasvattaa sisäiseen yrittäjyyteen alasta riippumatta. Jo opintojen alussa pitää selvittää, mitä sisäinen yrittäjyys on ja mitä se merkitsee jokapäiväisessä tekemisessä. Toisen palveluksessa työskentely on samalla tavalla sitoutunutta, innostunutta ja oma-aloitteista toimintaa kuin omassa yrityksessäkin toimiminen. Työpaikoilla uusien asioiden tekemiseen tarvitaan samanlaista rohkeutta kuin yrittäjiltäkin. Sisäisen yrittäjyyden kautta niin opiskelijat kuin opettajatkin etsivät ja löytävät uusia mahdollisuuksia ja muutoskohteita. Uusien ideoiden toteuttamisen kautta voidaan kehittää yhdessä toimintoja, jotka ovat osoittautuneet käytännössä kankeiksi.

Tuen sisäistä yrittäjyyttä koko opiskelun ajan rohkaisemalla opiskelijoita rajojen rikkomiseen, henkilökohtaiseen riskinottoon ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamiseen. Niin työntekijöillä kuin opiskelijoilla pitää olla mahdollisuuksia kehittää itseään, työyhteisöjään ja oman ammattialansa toimintakenttää niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestitikin.

 

Sisäisen yrittäjyyden markkinointia lanseerataan käyttämällä case-esimerkkejä eri ammattialoilta. Työelämän kannalta sisäinen yrittäjyys tarjoaa ja tarvitsee rohkeita yksilöitä, jotka lähtevät yhdessä vahvojen organisaatioiden kanssa kohti kokeilukulttuuria. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, tärkeintä on se, että teemme ylipäätään päätöksiä, joiden kautta voimme kehittää niin organisaatioiden kuin yksilöiden toimintakenttiä eri ammattialueilla. Esimerkkitapauksissa monien eri ammattiryhmien edustajat, joiden tehtävänkuvat ja sisäisen yrittäjyyden piirteet vaihtelevat, esittävät, miten he ovat omilla aloillaan kehittäneet käytäntöjään niin työprosesseissa kuin työkäytännöissä. Myös johtajien rooli on tärkeä sisäiseen yrittäjyyteen kannustamisessa ja edistämisessä työyhteisöissä.

Riittääkö innostus? Mitä itse voimme tehdä toisin omien töidemme ja työyhteisöjemme uudistamiseksi sisäisen yrittäjyyden ymmärtämisen ja juurruttamisen kautta? Esimerkiksi hyvinvointiyrityksissä pienillä ja hyvin yksinkertaisilla muutoksilla voidaan saada aikaa arkea helpottavia työkaluja konkreettiseen käyttöön sisäisen yrittämisen kautta. Erilaisia työpajoja käyttäe ja toisaalta työnjakoa uudistamalla voidaan kehittää asiakasystävällisempiä keinoja esim. nopeammin hoitoon pääsyssä terveydenhuollossa. Uudenlaiset tehtävät ja vastuut lisäävät työmotivaatiota: uuden oppiminen ja ammattitaidon syventäminen sitouttavat paremmin työhön kuin aikaisemmin.

Opiskelijoiden tukeminen ja rohkaiseminen sisäiseen yrittäjyyteen vaativat aikaa ja yrittäjyydestä puhuminen on aloitettava heti opintojen alussa esimerkiksi työyhteisötaitojen kursseilla ja erilaissa orientaatio-opinnoissa. Opiskelijoille pitää tuoda esille sisäisen yrittäjyyden mahdollisuuksia ja haasteita.

 

Sisäisessä yrittäjyydessä avoin dialogi ja tasapäistämisestä luopuminen tukevat toimintaa, joka johtaa johonkin. Konsensushakuisuudella ja liialla tasapäistämisellä tapetaan luovuus ja sisäisen yrittäjyyden mahdollisuudet. Avoimen keskustelukulttuurin vaaliminen vaatii johtajilta kannustusta ja entisistä toimintatavoista luopumistakin. Kehittämisorientoituneet henkilöt ovat yksilöinä rohkeita ja osaavat toimia sosiaalisissa prosesseissa. Opiskelijoita pitää kannustaa ajattelemaan kriittisesti ja kehittämään sosiaalista dialogiaan niin, että se tukee sisäistä yrittäjyyttä riippumatta organisaation yhtiömuodosta.

 

Ulkoinen yrittäjyys:

 

Yrittäjäkasvatuksen kautta voidaan vahvistaa myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Opiskelijoiden yrittämisen mahdollisuuksia on tuotava monipuolisesti esille opiskelujen eri vaiheissa. Niin yksilön kuin yritysten menestyminen tuo meille vaurautta ja joustavuutta työn/opiskelun tekemiseen ja kehittämiseen. Perustana sisäisen yrittäjyyden oivaltamisessa ovat mm. aloitteellisuus, itsensä johtaminen, tiimityötaidot. Vahva ammatillinen osaaminen ja sisäisen yrittäjyyden omaksuminen tukevat yksilön suuntautumista kohti ulkoista yrittäjyyttä eli oman yrityksen perustamista.

Yrittäjyyttä tukevassa opiskelussa korostuu oppijan oma aktiivisuus, erilaiset opiskeluympäristöt (simuloidut, reaalimaailma), vuorovaikutus ja opiskelijan kyky ratkaista ongelmia. Minulla on myös opettajana haasteena se, että tiedon jakajan roolini muuttuu organisaattoriksi, oppimisen systemaattiseksi ohjaajaksi ja oppimisympäristöjen suunnittelijaksi. Yrittäjiksi kasvavat tarvitsevat opettamisen näkökulmasta projektijohtamisen, pedagogisen ja henkilökohtaisten taitojen opettamista kouluttajilta.

Ulkoiseen yrittämiseen kannustamista ohjaavat aidoissa työelämän projekteissa tehdyt kehittämistehtävät. Opiskelijoiden pitää jalkautua joko itsenäisesti tai opettajiensa kautta pohtimaan, arvioimaan ja testaamaan erilaisia yritysvaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta opiskelijoilla on matalampi kynnys siirtyä yrittäjiksi. Valmiiden innovaatioalustojen kautta voin innostaa opiskelijoita lähtemään mukaan katsomaan, mitä yritystoiminta on reaalimaailmassa. Opiskelijat ovat mukana jo perusopintojenvaiheissa ratkomassa yhdessä yrittäjien kanssa aidoissa työympäristöissä erilaisia ongelmia. Harjoitusyritysten kautta opiskelijat saavat arvokasta kokemusta mm. asiakaskohtaamisissa siitä, millaisia ongelmia ja kehittämistarpeita erilaisiin monialaisiin rajapintoihin tarvitaan. Olen opettajana yrityskasvatuksen kautta muutoksen tekijä. Yrittäjyyden perustan ja sen rakentamisen pedagogisia menetelmiä pitää vahvistaa ulkoiseen yrittäjyyteen innostavien toimintojen kautta.

Opettajien, opinto-ohjaajien ja muun henkilöstön tiedottaminen ja opiskelijoiden yrittäjyyteen kannustaminen ovat tärkeitä asioita esim. omistajavaihdoksissa ja erilaisten hankkeiden toimeenpanossa sekä juurruttamisessa eri ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintoihin liittyvät yritysmäiset ratkaisut ja näiden rahoittaminen edesauttavat uusien yritysten syntymistä. Opiskelijoiden pitää saada tietoa alan substanssista, liiketoimintaosaamisesta ja yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyttä edistävissä opinnoissa. Meidän pitää tarjota räätälöityjä tukiverkostoja erilaisten yrityksen perustamiseen ja omistajavaihdoksiin. Joustavien opintopolkujen tavoitteena on opiskelijoiden yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset.

 

Erityisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen ja sen suuntaus pk-yritystoiminnan uudistamiseen ja tukemiseen. Eri yrittäjäsukupolvien kohtaamiset ja omistajavaihdoksiin liittyvät tukiverkostot vahvistavat eri alojen pienyritysten henkiin jäämistä tulevaisuudessa. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyödyntäminen ulkoisina yrittäjinä on ensiarvoisen tärkeää, koska heillä on työkokemusten kautta kertynyt paljon substanssiosaamista.

Ylemmän ammattikorkeakoulun toimintaohjelmaan kuuluu pk-yritysten kanssa tehtävä yhteistyö opinnäytetöiden muodossa, mutta toisaalta yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen heti opintojen alkuun voisi lisätä opiskelijoiden halukkuutta kokeilla ulkoista yrittämistä itsekin. Opiskelijoille pitää mainostaa myös sitä, että yrittäjänä voi toimia esim. olemalla yhtiökumppanina ja tekemällä aktiivisesti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

 

 

Miten ohjaan oppijaa urapolun suunnittelussa?

 

Tarjoan yrittäjyyteen kouluttautumista vaihtoehtona koko opiskeluajan. Koulutuksessa omistajavaihdoksiin pitää valmistautua hyvissä ajoin ja tähän tarvitaan laajoja verkostoja ja ennakointia. Yrityksistä luopujiin pitää olla hyvissä ajoin yhteydessä ja potentiaalisia opiskelijoita on ohjattava ja valmennettava mentoreiden puheille. On tärkeää, että yrityksistä luopujat ja jatkajat kohtaavat ja sidosryhmien verkostot tukevat omistajavaihdosta. Urapolun suunnitteluun tarvitaan esimerkkejä menestyjistä ja erilaisista vaihtoehdoista niin yritysten perustamiseen kuin omistajavaihdoksiin.

Yrittäjäkasvatus antaa yrittämisen urapolkua suunnitteleville opiskelijoille työkaluja ja rohkeutta lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta syntyvästä yrittäjyydestä täytyy tehdä haluttu ja houkutteleva vaihtoehto. Omistajanvaihdosprosessit pitää kuvata ymmärrettävästi opiskelijoille ja heidän sosiaalista dialogiaan vahvistetaan yritysmyönteiseen suuntaan. Omistajanvaihdosten kautta tapahtuva yritysten sidosryhmätuki takaa toiminnan jatkumisen ja se antaa valmiimman polun verrattuna start-up toimintoihin, jotka lähtevät innovaatioista liikkeelle. Nuorten ja naisten yrittämisen tukeminen mm. erilaisten rahoitustoimintojen kautta motivoivat aloittamaan helpommin oman yrityksen kuin ilman verkostoja. Tavoitteenani on kannustaa yrittämiseen kokeilujen kautta vähitellen ja rohkaisten. Ymmärrän, että yrittäjäksi kasvamiseen tarvitaan miettimisaikaa ja rohkeutta niin kuin omistajavaihdoksiinkin.

Urapolkua voidaan tukea yritysvierailun, osallistumalla pörssisäätiön järjestämiin yritystilaisuuksiin yms. Yritysideoiden kehittämisen kannalta on olennaista pohtia yhdessä vertaisarviointeja hyödyntämällä opiskelijoiden innovaatioita.

 

 

Miten ohjaan oppijaa näkemään yrittäjyyden yhtenä työllistymisen mahdollisuutena?

 

Joustavien opintopolkujen kautta, opiskelijat näkevät yrittämisen mahdollisuutena. Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voidaan liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia mm. yrittäjäkasvatuspäivät, harjoittelut pk-yrityksissä, kurssityöt yrittäjämäisissä ympäristöissä ja opiskelijaprojektit, joiden tavoitteena on oppijan yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset. Opinnäytetyöt, jotka liittyvät mm. omistajanvaihdoksen tukemiseen osoittavat sen, että ulkoinen yrittäjyys on yksi, varteenotettava työllistymisen mahdollisuus.

 

Ohjaan yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat suorittamaan opintoja yrittäjyys- ja omistajavaihdos- polkuja käyttäen. Viestintää kouluilla pitää vahvistaa omistajanvaihdoksen mahdollisuuksien osalta. Opinto-ohjaajia, tutor-opettajia ja muita keskeisiä opettajaryhmiä koulutetaan ja perehdytetään toimimaan ja levittämään yrittäjämäisiä innovaatioalustoja, joita olemme luoneet hankkeessa. Itse näistä innovaatioalustoista pitää tulla osa ammattikorkeakoulujen toimintaa omistajavaihdosten osalta. Tietoisuus ja juurrutus yrittämisen mahdollisuuksista eri muodoissa ja omistajanvaihdosten kautta leviävät minun ja muiden hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kautta eri puolille Suomea.

 

 

Miten integroin projektiini ammatillisia aineita yli tutkintorajojen?

 

Omistajanvaihdos voi tapahtua, millä alalla tahansa, vaikka hankkeemme onkin keskittynyt hyvinvointialan yritysten omistajanvaihdoksiin. Projektiin tarvitaan koulutusta yli tutkintorajojen mm. yrittäjyyden eri muotoihin liittyen, yrityksen oston suunnitteluun, rahoitukseen ja verotukseen yms. Verkostoyhteistyö auttaa löytämään uusia kumppanuuksia ja kehittämisalueita eri alojen rajapinnoilta. Omistajavaihdoksissa voidaan tarjota koulutusta omistajille, jotka harkitsevat yrityksestään luopumista. Yrityksen kehittämiseen ennen myyntiä ja verkostojen tuomiin etuihin tarvitaan tietopaketteja, joihin niin luopuja-omistajat kuin tulevat yrittäjät voivat osallistua. Arvonmäärityksiin ja juridisiin kysymyksiin myyntien yhteydessä, on otettava kantaa ja näihin asioihin pitää tulevien yrittäjien ja luopujien saada tukea ja vahvistusta puolueettomilta tahoilta.

 

Miten integroin projektiini yhteisiä aineita?

 

Yhteisiä ammatillisia aineita ovat liiketoimintaosaaminen, sosiaalinen dialogia, asiakasosaaminen, laatu yms. Juridiset asiat, rahoitus ja arvonmääritykset ovat perusasioita, jotka on hoidettava ennen omistajavaihdosta. Palvelumuotoilun keinot, toimintaympäristön arviointi esim. SWOT-analyysin kautta auttavat uutta yrittäjää kohtamaan haasteita ja arvioimaan vahvuuksiaan. Johtamiseen liittyvät opinnot kuuluvat luonnollisesti yrittäjille ja niitä voidaan spesifioida esim. sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueille.

 

Yhteisiin aineisiin otetaan malleja mm. teollisuudesta, kasvatustieteistä ja kaupallisista aineista monitietteellisin keinoin esim. millä tavoin prosesseja voidaan kehittää Lean-mallin avulla ja millä tavalla työyhteisötaitoja voidaan käyttää apuna opiskelijoiden perehdyttämisessä ennen yrityksen perustamista. Joustavasti valitut yrittäjäpolut auttavat opiskelijoita hahmottamaan sen, että millä tavoin he voivat alkaa kehittää toimintaansa ja mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat.  

Yhteisten aineiden kautta ja tiimitöitä tehden opiskelijat voivat luoda verkostoja, jotka hyödyttävät heitä mahdollisesti tulevaisuudessa, kun he toimivat itse yrittäjinä. Olen omalta osaltani kannustamassa opiskelijoita osallistumaan mahdollisimman monipuolisesti omistajanvaihdosta harkitsevien yrittäjien kanssa yhdessä järjestettäviin tilaisuuksiin. Olen luomassa verkostoja Oulun alueelle Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti helpottaakseni omistajavaihdokseen liittyviä toimenpiteitä.  Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voimme liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteena on hyödyttää konkreettisesti tulevaa yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

www.minunpolkuni.fi

http://pohjois-pohjanmaa.yesverkosto.fi/files/2016/02/Popyk_esite_web_aukeama.pdf

https://www.yrittajat.fi/

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Riittaako_innostus.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi

 

Arviointi- ja palauteosaamista ja erityispedagogiikkaa!

Oulussa 15.11.2016

 

Arviointi-ja palauteosaaminen

 

 

Opiskelijan arviointiin ei ammattikorkeakoululaissa ole määritelty sitä, miten ja kuinka arviointi tulisi suorittaa ja kuka sen suorittaa. Arvioinnin oikaisua koskeva laki kuitenkin ohjaa siihen suuntaan, että oikaisua vaaditaan arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Ammattikorkeakoulu- laki on erilainen ja hiukan puutteellinenkin verrattuna ammatilliseen koulutukseen, koska esim. työelämäjaksoilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa arviointiin, vaikka näinähän he käytännössä tekevät antaessaan palautetta arviointitilaisuuksissa työelämäjaksoilla. Ammattikorkeakoulun opettaja voi ottaa huomioon työ-ja elinkeinoelämän edustajien lausunnot, jos hän katsoo asian tarpeelliseksi.

 

Opiskelija-arvioinnin arviointisäännöt ammattikorkeakoulut voivat päättää itse. Arvioinnin toteuttaminen, arviointiasteikot ja niiden soveltaminen kuuluvat mm. ammattikorkeakoululakiin ja VN: n asetukseen ammattikorkeakoulusta.

 

Arviointi on perustana sille, että opiskelija ohjataan toimimaan ammattitaitovaatimusten ja tutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijalle on informoitava siitä, mitä hänen tulee osata ja miten. Opintojakson osaamistavoitteisiin on kirjattava, mitä tulee osata ja opintojakson arviointikriteeristä täytyy löytyä vastaukset siihen, miten opiskelijan on osoitettava osaamisensa tutkinnon tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti.

 

Jos verrataan toisen asteen ja ammattikorkeakoulun arviointiperusteita niin ammattikorkeakoululla on huomattavasti vapaammat ”raamit” päättää omasta toiminnastaan kuin toisen asteen ammatillisilla oppilaitoksilla. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten arviointi perustuu ammattitaitovaatimuksiin, jotka kertovat sen, mitä opiskelijan osaamisen on oltava. Sen sijaan ammattikorkeakoulut voivat päättää itse omien koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja arvioinnista omien arviointisäännöstöjensä mukaan. Opiskelijan osaaminen ja arviointi suhteutetaan ammattikorkeakoulussa opintojakson osaamistavoitteisiin.

 

Nykyisin ammattikorkeakouluihin tulee paljon opiskelijoita, joilla on jo laaja tietoperusta ja osaamista aiemmin hankituista koulutuksista tai työelämästä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kutsutaan AHOT-toiminnaksi.

 

Osaamisen tunnistaminen lähtee  ajatuksesta, että opiskelija selvittää aluksi, mitä ovat tutkinnon osan/opintojakson ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos opiskelijalla on osaamista hän voi näyttää sen eri tavoin esim. itsearvioinnilla, ohjauskeskusteluilla ja työnäytöillä. Opettajan tehtävän on arvioida, miten opiskelijan osaaminen vastaavat tutkinnon osan/ opintojakson vaatimuksia. Jos opettaja arvioi, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman kriteereitä, hän voi antaa opiskelijan osaamisesta virallisen suoritusmerkinnän. Ammatillisella puolella osaamisen näyttämisen prosessi kuuluvat näytön suunnittelu, varsinainen näyttö ja arviointi.

 

Millä muilla eri tavoin opettajat voivat arvioida opiskelijoiden osaamista kuin perinteisillä tenteillä? Omien tavoitteiden kirjaaminen ja itsearvioinnin kirjaaminen oppimispäiväkirjan muodossa auttavat jäsentämään asioita suurempiin kokonaisuuksiin ja siihen, millä tavoin oppiminen on lisännyt opiskelijan kokonaisuuksien hahmottamista omalla ammattialallaan ja miten asiat suhteutuvat esim. moniammatillisiin toimiin. Asioiden reflektointi opettaa opiskelijoita selvittämään niin teoreettista kuin käytännön tietoperustaa omalle ammattialalleen. Päiväkirjan muodon ei tarvitse olla kirjallinen, vaan se voidaan tehdä esim. tallenteen muodossa.

 

SWOT-analyysin avulla opiskelijat voivat arvioida itsearvioinnin kautta omia vahvuuksia ja heikkouksiaan. Toisaalta vertaisarviointien avulla opiskelijat oppivat antamaan ja saamaan kriittistä ja rakentavaa palautetta omasta ja kollegan osaamisesta ja taidoista. Kritiikinsietokykyyn, palautteen antamiseen ja saamisen oppiminen kehittää opiskelijan osaamisen arviointiosaamista, jota hän voi soveltaa työelämään. Perinteisen tentin avulla osoitetaan hyvin rajoittunutta aluetta osaamista. Opettaja voi painottaa vain osaa asioista ja tästä syystä opiskelijan osaaminen jää suppeaksi, vaikka arvioitu tulos olisikin hyvä.

 

Opettajan käsikirjan taulukossa 66 on käyttökelpoinen matriisi, jota voi käyttää monipuolisesti arvioinnin työkaluna, koska arvioinnin suorittajataso voi olla opiskelija itse, opettaja, vertainen tai joku muu sidosryhmän jäsen. Tärkeintä arvioinnissa on se, että arvioinnin kohde saavuttaa asetut tavoitteet, joita osaamiselle ja oppimiselle on asetettu. Keskeistä on, että opiskelijat tietävät, mitä osaamiselle asetetut tavoitteet ja kriteerit ovat, koska tämä viitoittaa heidän opiskeluaan oikeaan suuntaan. Opiskelijoille tulee informoida siitä, mitä hyvien suoritusten vaatimukset ovat ja kuinka niihin kiinnitetään huomiota arvioinnissa.

 

Oppimisen arvioinnissa kannattaa käyttää SWOT-pohjasta ajattelua itsearviointien ja vertaisarviontien kautta. Oppimiseen pitää ottaa mukaan joustavia elementtejä ja opintopolkuja, joiden kautta opiskelijat voivat valita yksilöllisiä ratkaisuja opintojensa tueksi. Verkkopedagogiikkaa kannattaa hyödyntää ja opiskelijoiden opettamista muille. Yhdessä pohditut asiat jäävät helpommin mieleen ja ne auttavat sosiaalisen dialogin kehittymisessä. Oppimisen pitää olla enemmänkin kokonaisuuksien hahmottamista kuin ”nippelitietojen” jakoa yksin luennoiden.

Oppimisen arviointi tarvitsee monipuolisia menetelmiä, joihin voidaan luoda erilaisia malleja, jotka tukevat työelämän valmentautumista. Perinteisten tenttien osuus kannattaa minimoida.

 

 

Arviointiosaaminen

 

Aaltonen, K. & Camara, A. 2014. Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (3), 44-52. Myös verkkojulkaisuna (viitattu 23.5.2016):

 http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/pdf/Aikak_2014_3_C_Aaltonen_et_al.pdf

Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 23.5.2016. http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Saranpää, M. 2012. Arvostan osaamista, arvioin osaamisia. Kriteerien kriteerit. Teoksessa: H. Kotila & K. Mäki (toim.). Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita, 67-88.

 

Linkkejä arviointi- ja palauteosaaminen

Ammattikorkeakoululakiuudistus  

Ammattikorkeakouluopiskelijan opintosuoritusten arviointi ja oikeusturva arvioinnissa 

Kohti kestävää kehitystä Pedagoginen lähestymistapa (2008) 

Osaamisperusteisuus (2014)

 

Arviointiosaamisesta  

Opiskelija arvioinnin hyvät käytännöt   

• Ammattipedagogiikkaa  
• Aaltosen artikkeli:Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin 

 

Erityispedagoginen osaaminen

 

 

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen tarpeen muodot voivat vaihdella ja niihin pitää puuttua yksilöllisesti. Heidän tarpeensa tunnistaminen perustuu erilaisiin havaintoihin, joita opettajat ja opiskelijahuolto ovat tehneet. Opintojen aikana ilmenneet erityisen tuen tarpeet ovat koko opetushenkilöstön vastuulla. Jos opiskelijalla on esim. paljon poissaoloja, käyttäytyminen on muuttunut oleellisesti opiskelujen aikana ja hänellä on vaikeuksia niin oppimisessa kuin työtaidoissa sekä sosiaalisissa suhteissa.

 

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. Jokaisen opiskelijan kohdalla on selvitettävä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat syyt ja suunnitella tätä kautta opetukseen tukitoimia.

 

Opettajat tarvitsevat työssään keinoja erityistä ohjausta vaativiin tilanteisiin. Opettajatuutorien vastuulla on selvittää onko hänen ryhmässään opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja neuvontaa. Hän ohjaa tarvittaessa erityistukea tarvitsevat opiskelijat eteenpäin opinnoissaan.

 

Opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden opintojen uudelleen käynnistämiseen ja uuteen ryhmään integroitumiseen voidaan tarvita opettajatuutorin tukea ja konsultointia yhdessä kampus-opojen ja tutkintovastaavien kanssa. Konkreettisina keinoina erityisopetusta tarvitseville voidaan järjestää pienryhmäopetusta ja omia oppimispajoja, joiden avulla voidaan keskittyä rauhallisemmassa ympäristössä opetelemaan vaativia asiakokonaisuuksia.

 

Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen tukemiseen ja näyttöjen tekemiseen voidaan käyttää erilaisia muistilistoja, jotka auttavat valmentamaan mm. opiskelijoita, opettajia ja tuutoreita erilaissa tilanteissa. Erityisopiskelijoiden arviointimenettelyyn valitaan keinot, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointimenetelmien pitää pohjautua soveltuviin käytettyihin opiskelumetodeihin, jotka tukevat opiskelijan oppimista. Kullekin opiskelijalle on kehitettävä parhaiten soveltuva arviointimenetelmä ja opiskelijalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Opettajan on otettava huomioon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vaatimukset, jotka kohdistuvat opetus-ja arviointimenetelmiin. Opiskelija tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen kuuluvat opettajan tehtäviin. Hänen on huolehdittava myös siitä, että opinnoista vastaava tuutori tai opinto-ohjaaja puuttuvat asioihin, jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla.

 

Ammattikorkeakoulussa verkko-/ monimuoto-opiskeluun tarvitaan tuutorointia, jotka ohjaavat uudet opiskelijat lähiopetusjaksoilla riittävään työvälineiden hallintaan. Siirto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat sekä englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tuutorointi on myös tärkeää. Ammattikorkeakoulut voivat tukea huippu-urheilijoiden opiskelemista allekirjoittamalla sopimuksia, joilla pyritään siihen, että opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelu-ja valmennussuunnitelma. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen esim. Oulussa mahdollistuu Ouluseutu Urheiluakatemiaan hyväksyttyjen opiskelijoiden osalta. Opiskelijan, liikuntasuunnittelijan ja opinto-ohjaajan kanssa tehty henkilökohtainen opiskelu-ja valmennussuunnitelma takaavat sen, että opiskelija voi jatkaa huippu-urheilemista ja opiskella suunnitelmansa mukaan omassa tutkinto-ohjelmassaan.   

 

Linkkejä erityispedagoginen osaaminen

 Erityisopetuksen käsikirja (2010) 

• Esteetön korkeakouluopiskelu  
• Osallisuus ja yhdenvertaisuus  

 

Erityisopetuksen käsikirja 

• THL:n kotisivut: Vammaispalvelujen käsikirja  
• Hitaasti, mutta varmasti! (2012)