tiistai 15. marraskuuta 2016

Yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyteen


Yrittäjyyskasvatuksesta yrittäjyyteen (6 op)

Yrittäjäkasvatuksen pedagoginen projekti:

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen Oulun ammattikorkeakoulun

yrittäjäkasvatukseen

Mika Paldanius



Amok, Hope 3 ryhmä

31.10.2016


Osaamistavoitteet

Suunnittele yrittäjyysopetuksen pedagoginen projekti ammatilliselle alalle, joka on ammatilliset tutkintorajat ylittävä ja yhteiset aineet integroiva.

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen yrittäjyyskasvatukseen

Olen mukana hyvinvointiyritykset kiertoon hankkeessa, jossa ollaan rakentamassa yhteisiä alueellisten toimijoiden verkostoihin nojaavia ja yritysten omistajavaihdoksia tukevia innovaatioalustoja niin metropolialueelle kuin Oulun seudulle.

Hankkeessa pk-yrittäjyyden tueksi haetaan ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden välisellä yhteistyöllä yhteisiä toimintatapoja, asiantuntemuksen hyödyntämistä ja päällekkäisen työn välttämistä.

Yrittäjäkasvatuksessa käytetään apuna Oulun alueella yrittäjyyttä tukevia oppimispolkuja ja innovaatioalustoja mm. Business Kitchen, yrityshautomo ja LABeja. Laurean ammattikorkeakoulun LivingLab ja LaureaStarUp, Metropolian Hyrrät, Tubiini ja Minno-projektit ja Haaga-Helian kokonaisohjauksen malli ja Innostuksen ja riskinoton-pedagogiikkaa kytketään yrittäjäkasvatukseen valtakunnallisesti. Hyrrät-hankkeen omistajavaihdoksen tukemista ammattikorkeakouluissa toimintamallia hyödynnetään yrittäjäkasvatuksen integroinnissa. Yrittäjyyskouluttamista tehdään moniammatillisesti. Hankkeessa kehitetyt innovaatioalustat jatkavat osana ammattikorkeakoulujen normaalia toimintaa tulevaisuudessa. Olen itse mukana myös Oamkin yrityshautomo toiminnassa ja mainostamassa tätä kautta yrittäjyyden polkuja opiskelijoillemme. Hyvinvointiyrityksen kiertoon hankkeen toiminta-aika on 2016-2018 ja sen avulla vahvistetaan ja nopeutetaan Oulun ja metropolian alueella tapahtuvia omistajavaihdoksia.

 

Miten tuen oppijan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä?

 

Sisäinen yrittäjyys:

Opiskelijoita pitää kasvattaa sisäiseen yrittäjyyteen alasta riippumatta. Jo opintojen alussa pitää selvittää, mitä sisäinen yrittäjyys on ja mitä se merkitsee jokapäiväisessä tekemisessä. Toisen palveluksessa työskentely on samalla tavalla sitoutunutta, innostunutta ja oma-aloitteista toimintaa kuin omassa yrityksessäkin toimiminen. Työpaikoilla uusien asioiden tekemiseen tarvitaan samanlaista rohkeutta kuin yrittäjiltäkin. Sisäisen yrittäjyyden kautta niin opiskelijat kuin opettajatkin etsivät ja löytävät uusia mahdollisuuksia ja muutoskohteita. Uusien ideoiden toteuttamisen kautta voidaan kehittää yhdessä toimintoja, jotka ovat osoittautuneet käytännössä kankeiksi.

Tuen sisäistä yrittäjyyttä koko opiskelun ajan rohkaisemalla opiskelijoita rajojen rikkomiseen, henkilökohtaiseen riskinottoon ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamiseen. Niin työntekijöillä kuin opiskelijoilla pitää olla mahdollisuuksia kehittää itseään, työyhteisöjään ja oman ammattialansa toimintakenttää niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestitikin.

 

Sisäisen yrittäjyyden markkinointia lanseerataan käyttämällä case-esimerkkejä eri ammattialoilta. Työelämän kannalta sisäinen yrittäjyys tarjoaa ja tarvitsee rohkeita yksilöitä, jotka lähtevät yhdessä vahvojen organisaatioiden kanssa kohti kokeilukulttuuria. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, tärkeintä on se, että teemme ylipäätään päätöksiä, joiden kautta voimme kehittää niin organisaatioiden kuin yksilöiden toimintakenttiä eri ammattialueilla. Esimerkkitapauksissa monien eri ammattiryhmien edustajat, joiden tehtävänkuvat ja sisäisen yrittäjyyden piirteet vaihtelevat, esittävät, miten he ovat omilla aloillaan kehittäneet käytäntöjään niin työprosesseissa kuin työkäytännöissä. Myös johtajien rooli on tärkeä sisäiseen yrittäjyyteen kannustamisessa ja edistämisessä työyhteisöissä.

Riittääkö innostus? Mitä itse voimme tehdä toisin omien töidemme ja työyhteisöjemme uudistamiseksi sisäisen yrittäjyyden ymmärtämisen ja juurruttamisen kautta? Esimerkiksi hyvinvointiyrityksissä pienillä ja hyvin yksinkertaisilla muutoksilla voidaan saada aikaa arkea helpottavia työkaluja konkreettiseen käyttöön sisäisen yrittämisen kautta. Erilaisia työpajoja käyttäe ja toisaalta työnjakoa uudistamalla voidaan kehittää asiakasystävällisempiä keinoja esim. nopeammin hoitoon pääsyssä terveydenhuollossa. Uudenlaiset tehtävät ja vastuut lisäävät työmotivaatiota: uuden oppiminen ja ammattitaidon syventäminen sitouttavat paremmin työhön kuin aikaisemmin.

Opiskelijoiden tukeminen ja rohkaiseminen sisäiseen yrittäjyyteen vaativat aikaa ja yrittäjyydestä puhuminen on aloitettava heti opintojen alussa esimerkiksi työyhteisötaitojen kursseilla ja erilaissa orientaatio-opinnoissa. Opiskelijoille pitää tuoda esille sisäisen yrittäjyyden mahdollisuuksia ja haasteita.

 

Sisäisessä yrittäjyydessä avoin dialogi ja tasapäistämisestä luopuminen tukevat toimintaa, joka johtaa johonkin. Konsensushakuisuudella ja liialla tasapäistämisellä tapetaan luovuus ja sisäisen yrittäjyyden mahdollisuudet. Avoimen keskustelukulttuurin vaaliminen vaatii johtajilta kannustusta ja entisistä toimintatavoista luopumistakin. Kehittämisorientoituneet henkilöt ovat yksilöinä rohkeita ja osaavat toimia sosiaalisissa prosesseissa. Opiskelijoita pitää kannustaa ajattelemaan kriittisesti ja kehittämään sosiaalista dialogiaan niin, että se tukee sisäistä yrittäjyyttä riippumatta organisaation yhtiömuodosta.

 

Ulkoinen yrittäjyys:

 

Yrittäjäkasvatuksen kautta voidaan vahvistaa myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Opiskelijoiden yrittämisen mahdollisuuksia on tuotava monipuolisesti esille opiskelujen eri vaiheissa. Niin yksilön kuin yritysten menestyminen tuo meille vaurautta ja joustavuutta työn/opiskelun tekemiseen ja kehittämiseen. Perustana sisäisen yrittäjyyden oivaltamisessa ovat mm. aloitteellisuus, itsensä johtaminen, tiimityötaidot. Vahva ammatillinen osaaminen ja sisäisen yrittäjyyden omaksuminen tukevat yksilön suuntautumista kohti ulkoista yrittäjyyttä eli oman yrityksen perustamista.

Yrittäjyyttä tukevassa opiskelussa korostuu oppijan oma aktiivisuus, erilaiset opiskeluympäristöt (simuloidut, reaalimaailma), vuorovaikutus ja opiskelijan kyky ratkaista ongelmia. Minulla on myös opettajana haasteena se, että tiedon jakajan roolini muuttuu organisaattoriksi, oppimisen systemaattiseksi ohjaajaksi ja oppimisympäristöjen suunnittelijaksi. Yrittäjiksi kasvavat tarvitsevat opettamisen näkökulmasta projektijohtamisen, pedagogisen ja henkilökohtaisten taitojen opettamista kouluttajilta.

Ulkoiseen yrittämiseen kannustamista ohjaavat aidoissa työelämän projekteissa tehdyt kehittämistehtävät. Opiskelijoiden pitää jalkautua joko itsenäisesti tai opettajiensa kautta pohtimaan, arvioimaan ja testaamaan erilaisia yritysvaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta opiskelijoilla on matalampi kynnys siirtyä yrittäjiksi. Valmiiden innovaatioalustojen kautta voin innostaa opiskelijoita lähtemään mukaan katsomaan, mitä yritystoiminta on reaalimaailmassa. Opiskelijat ovat mukana jo perusopintojenvaiheissa ratkomassa yhdessä yrittäjien kanssa aidoissa työympäristöissä erilaisia ongelmia. Harjoitusyritysten kautta opiskelijat saavat arvokasta kokemusta mm. asiakaskohtaamisissa siitä, millaisia ongelmia ja kehittämistarpeita erilaisiin monialaisiin rajapintoihin tarvitaan. Olen opettajana yrityskasvatuksen kautta muutoksen tekijä. Yrittäjyyden perustan ja sen rakentamisen pedagogisia menetelmiä pitää vahvistaa ulkoiseen yrittäjyyteen innostavien toimintojen kautta.

Opettajien, opinto-ohjaajien ja muun henkilöstön tiedottaminen ja opiskelijoiden yrittäjyyteen kannustaminen ovat tärkeitä asioita esim. omistajavaihdoksissa ja erilaisten hankkeiden toimeenpanossa sekä juurruttamisessa eri ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintoihin liittyvät yritysmäiset ratkaisut ja näiden rahoittaminen edesauttavat uusien yritysten syntymistä. Opiskelijoiden pitää saada tietoa alan substanssista, liiketoimintaosaamisesta ja yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyttä edistävissä opinnoissa. Meidän pitää tarjota räätälöityjä tukiverkostoja erilaisten yrityksen perustamiseen ja omistajavaihdoksiin. Joustavien opintopolkujen tavoitteena on opiskelijoiden yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset.

 

Erityisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen ja sen suuntaus pk-yritystoiminnan uudistamiseen ja tukemiseen. Eri yrittäjäsukupolvien kohtaamiset ja omistajavaihdoksiin liittyvät tukiverkostot vahvistavat eri alojen pienyritysten henkiin jäämistä tulevaisuudessa. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyödyntäminen ulkoisina yrittäjinä on ensiarvoisen tärkeää, koska heillä on työkokemusten kautta kertynyt paljon substanssiosaamista.

Ylemmän ammattikorkeakoulun toimintaohjelmaan kuuluu pk-yritysten kanssa tehtävä yhteistyö opinnäytetöiden muodossa, mutta toisaalta yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen heti opintojen alkuun voisi lisätä opiskelijoiden halukkuutta kokeilla ulkoista yrittämistä itsekin. Opiskelijoille pitää mainostaa myös sitä, että yrittäjänä voi toimia esim. olemalla yhtiökumppanina ja tekemällä aktiivisesti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

 

 

Miten ohjaan oppijaa urapolun suunnittelussa?

 

Tarjoan yrittäjyyteen kouluttautumista vaihtoehtona koko opiskeluajan. Koulutuksessa omistajavaihdoksiin pitää valmistautua hyvissä ajoin ja tähän tarvitaan laajoja verkostoja ja ennakointia. Yrityksistä luopujiin pitää olla hyvissä ajoin yhteydessä ja potentiaalisia opiskelijoita on ohjattava ja valmennettava mentoreiden puheille. On tärkeää, että yrityksistä luopujat ja jatkajat kohtaavat ja sidosryhmien verkostot tukevat omistajavaihdosta. Urapolun suunnitteluun tarvitaan esimerkkejä menestyjistä ja erilaisista vaihtoehdoista niin yritysten perustamiseen kuin omistajavaihdoksiin.

Yrittäjäkasvatus antaa yrittämisen urapolkua suunnitteleville opiskelijoille työkaluja ja rohkeutta lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta syntyvästä yrittäjyydestä täytyy tehdä haluttu ja houkutteleva vaihtoehto. Omistajanvaihdosprosessit pitää kuvata ymmärrettävästi opiskelijoille ja heidän sosiaalista dialogiaan vahvistetaan yritysmyönteiseen suuntaan. Omistajanvaihdosten kautta tapahtuva yritysten sidosryhmätuki takaa toiminnan jatkumisen ja se antaa valmiimman polun verrattuna start-up toimintoihin, jotka lähtevät innovaatioista liikkeelle. Nuorten ja naisten yrittämisen tukeminen mm. erilaisten rahoitustoimintojen kautta motivoivat aloittamaan helpommin oman yrityksen kuin ilman verkostoja. Tavoitteenani on kannustaa yrittämiseen kokeilujen kautta vähitellen ja rohkaisten. Ymmärrän, että yrittäjäksi kasvamiseen tarvitaan miettimisaikaa ja rohkeutta niin kuin omistajavaihdoksiinkin.

Urapolkua voidaan tukea yritysvierailun, osallistumalla pörssisäätiön järjestämiin yritystilaisuuksiin yms. Yritysideoiden kehittämisen kannalta on olennaista pohtia yhdessä vertaisarviointeja hyödyntämällä opiskelijoiden innovaatioita.

 

 

Miten ohjaan oppijaa näkemään yrittäjyyden yhtenä työllistymisen mahdollisuutena?

 

Joustavien opintopolkujen kautta, opiskelijat näkevät yrittämisen mahdollisuutena. Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voidaan liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia mm. yrittäjäkasvatuspäivät, harjoittelut pk-yrityksissä, kurssityöt yrittäjämäisissä ympäristöissä ja opiskelijaprojektit, joiden tavoitteena on oppijan yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset. Opinnäytetyöt, jotka liittyvät mm. omistajanvaihdoksen tukemiseen osoittavat sen, että ulkoinen yrittäjyys on yksi, varteenotettava työllistymisen mahdollisuus.

 

Ohjaan yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat suorittamaan opintoja yrittäjyys- ja omistajavaihdos- polkuja käyttäen. Viestintää kouluilla pitää vahvistaa omistajanvaihdoksen mahdollisuuksien osalta. Opinto-ohjaajia, tutor-opettajia ja muita keskeisiä opettajaryhmiä koulutetaan ja perehdytetään toimimaan ja levittämään yrittäjämäisiä innovaatioalustoja, joita olemme luoneet hankkeessa. Itse näistä innovaatioalustoista pitää tulla osa ammattikorkeakoulujen toimintaa omistajavaihdosten osalta. Tietoisuus ja juurrutus yrittämisen mahdollisuuksista eri muodoissa ja omistajanvaihdosten kautta leviävät minun ja muiden hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kautta eri puolille Suomea.

 

 

Miten integroin projektiini ammatillisia aineita yli tutkintorajojen?

 

Omistajanvaihdos voi tapahtua, millä alalla tahansa, vaikka hankkeemme onkin keskittynyt hyvinvointialan yritysten omistajanvaihdoksiin. Projektiin tarvitaan koulutusta yli tutkintorajojen mm. yrittäjyyden eri muotoihin liittyen, yrityksen oston suunnitteluun, rahoitukseen ja verotukseen yms. Verkostoyhteistyö auttaa löytämään uusia kumppanuuksia ja kehittämisalueita eri alojen rajapinnoilta. Omistajavaihdoksissa voidaan tarjota koulutusta omistajille, jotka harkitsevat yrityksestään luopumista. Yrityksen kehittämiseen ennen myyntiä ja verkostojen tuomiin etuihin tarvitaan tietopaketteja, joihin niin luopuja-omistajat kuin tulevat yrittäjät voivat osallistua. Arvonmäärityksiin ja juridisiin kysymyksiin myyntien yhteydessä, on otettava kantaa ja näihin asioihin pitää tulevien yrittäjien ja luopujien saada tukea ja vahvistusta puolueettomilta tahoilta.

 

Miten integroin projektiini yhteisiä aineita?

 

Yhteisiä ammatillisia aineita ovat liiketoimintaosaaminen, sosiaalinen dialogia, asiakasosaaminen, laatu yms. Juridiset asiat, rahoitus ja arvonmääritykset ovat perusasioita, jotka on hoidettava ennen omistajavaihdosta. Palvelumuotoilun keinot, toimintaympäristön arviointi esim. SWOT-analyysin kautta auttavat uutta yrittäjää kohtamaan haasteita ja arvioimaan vahvuuksiaan. Johtamiseen liittyvät opinnot kuuluvat luonnollisesti yrittäjille ja niitä voidaan spesifioida esim. sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueille.

 

Yhteisiin aineisiin otetaan malleja mm. teollisuudesta, kasvatustieteistä ja kaupallisista aineista monitietteellisin keinoin esim. millä tavoin prosesseja voidaan kehittää Lean-mallin avulla ja millä tavalla työyhteisötaitoja voidaan käyttää apuna opiskelijoiden perehdyttämisessä ennen yrityksen perustamista. Joustavasti valitut yrittäjäpolut auttavat opiskelijoita hahmottamaan sen, että millä tavoin he voivat alkaa kehittää toimintaansa ja mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat.  

Yhteisten aineiden kautta ja tiimitöitä tehden opiskelijat voivat luoda verkostoja, jotka hyödyttävät heitä mahdollisesti tulevaisuudessa, kun he toimivat itse yrittäjinä. Olen omalta osaltani kannustamassa opiskelijoita osallistumaan mahdollisimman monipuolisesti omistajanvaihdosta harkitsevien yrittäjien kanssa yhdessä järjestettäviin tilaisuuksiin. Olen luomassa verkostoja Oulun alueelle Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti helpottaakseni omistajavaihdokseen liittyviä toimenpiteitä.  Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voimme liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteena on hyödyttää konkreettisesti tulevaa yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti