Yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyteen

Yrittäjyyskasvatuksesta yrittäjyyteen (6 op)

Yrittäjäkasvatuksen pedagoginen projekti:

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen Oulun ammattikorkeakoulun

yrittäjäkasvatukseen

Mika Paldanius

mikapalda@gmail.com

mikapald@oamk.fi

Amok, Hope 3 ryhmä

31.10.2016

Lähetys: kari.heiskari@oamk.fi

Osaamistavoitteet

Suunnittele yrittäjyysopetuksen pedagoginen projekti ammatilliselle alalle, joka on ammatilliset tutkintorajat ylittävä ja yhteiset aineet integroiva.

Hyvinvointiyritykset kiertoon hankeen integroiminen yrittäjyyskasvatukseen

Olen mukana hyvinvointiyritykset kiertoon hankkeessa, jossa ollaan rakentamassa yhteisiä alueellisten toimijoiden verkostoihin nojaavia ja yritysten omistajavaihdoksia tukevia innovaatioalustoja niin metropolialueelle kuin Oulun seudulle.

Hankkeessa pk-yrittäjyyden tueksi haetaan ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden välisellä yhteistyöllä yhteisiä toimintatapoja, asiantuntemuksen hyödyntämistä ja päällekkäisen työn välttämistä.

Yrittäjäkasvatuksessa käytetään apuna Oulun alueella yrittäjyyttä tukevia oppimispolkuja ja innovaatioalustoja mm. Business Kitchen, yrityshautomo ja LABeja. Laurean ammattikorkeakoulun LivingLab ja LaureaStarUp, Metropolian Hyrrät, Tubiini ja Minno-projektit ja Haaga-Helian kokonaisohjauksen malli ja Innostuksen ja riskinoton-pedagogiikkaa kytketään yrittäjäkasvatukseen valtakunnallisesti. Hyrrät-hankkeen omistajavaihdoksen tukemista ammattikorkeakouluissa toimintamallia hyödynnetään yrittäjäkasvatuksen integroinnissa. Yrittäjyyskouluttamista tehdään moniammatillisesti. Hankkeessa kehitetyt innovaatioalustat jatkavat osana ammattikorkeakoulujen normaalia toimintaa tulevaisuudessa. Olen itse mukana myös Oamkin yrityshautomo toiminnassa ja mainostamassa tätä kautta yrittäjyyden polkuja opiskelijoillemme. Hyvinvointiyrityksen kiertoon hankkeen toiminta-aika on 2016-2018 ja sen avulla vahvistetaan ja nopeutetaan Oulun ja metropolian alueella tapahtuvia omistajavaihdoksia.

 

Miten tuen oppijan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä?

 

Sisäinen yrittäjyys:

Opiskelijoita pitää kasvattaa sisäiseen yrittäjyyteen alasta riippumatta. Jo opintojen alussa pitää selvittää, mitä sisäinen yrittäjyys on ja mitä se merkitsee jokapäiväisessä tekemisessä. Toisen palveluksessa työskentely on samalla tavalla sitoutunutta, innostunutta ja oma-aloitteista toimintaa kuin omassa yrityksessäkin toimiminen. Työpaikoilla uusien asioiden tekemiseen tarvitaan samanlaista rohkeutta kuin yrittäjiltäkin. Sisäisen yrittäjyyden kautta niin opiskelijat kuin opettajatkin etsivät ja löytävät uusia mahdollisuuksia ja muutoskohteita. Uusien ideoiden toteuttamisen kautta voidaan kehittää yhdessä toimintoja, jotka ovat osoittautuneet käytännössä kankeiksi.

Tuen sisäistä yrittäjyyttä koko opiskelun ajan rohkaisemalla opiskelijoita rajojen rikkomiseen, henkilökohtaiseen riskinottoon ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamiseen. Niin työntekijöillä kuin opiskelijoilla pitää olla mahdollisuuksia kehittää itseään, työyhteisöjään ja oman ammattialansa toimintakenttää niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestitikin.

 

Sisäisen yrittäjyyden markkinointia lanseerataan käyttämällä case-esimerkkejä eri ammattialoilta. Työelämän kannalta sisäinen yrittäjyys tarjoaa ja tarvitsee rohkeita yksilöitä, jotka lähtevät yhdessä vahvojen organisaatioiden kanssa kohti kokeilukulttuuria. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, tärkeintä on se, että teemme ylipäätään päätöksiä, joiden kautta voimme kehittää niin organisaatioiden kuin yksilöiden toimintakenttiä eri ammattialueilla. Esimerkkitapauksissa monien eri ammattiryhmien edustajat, joiden tehtävänkuvat ja sisäisen yrittäjyyden piirteet vaihtelevat, esittävät, miten he ovat omilla aloillaan kehittäneet käytäntöjään niin työprosesseissa kuin työkäytännöissä. Myös johtajien rooli on tärkeä sisäiseen yrittäjyyteen kannustamisessa ja edistämisessä työyhteisöissä.

Riittääkö innostus? Mitä itse voimme tehdä toisin omien töidemme ja työyhteisöjemme uudistamiseksi sisäisen yrittäjyyden ymmärtämisen ja juurruttamisen kautta? Esimerkiksi hyvinvointiyrityksissä pienillä ja hyvin yksinkertaisilla muutoksilla voidaan saada aikaa arkea helpottavia työkaluja konkreettiseen käyttöön sisäisen yrittämisen kautta. Erilaisia työpajoja käyttäe ja toisaalta työnjakoa uudistamalla voidaan kehittää asiakasystävällisempiä keinoja esim. nopeammin hoitoon pääsyssä terveydenhuollossa. Uudenlaiset tehtävät ja vastuut lisäävät työmotivaatiota: uuden oppiminen ja ammattitaidon syventäminen sitouttavat paremmin työhön kuin aikaisemmin.

Opiskelijoiden tukeminen ja rohkaiseminen sisäiseen yrittäjyyteen vaativat aikaa ja yrittäjyydestä puhuminen on aloitettava heti opintojen alussa esimerkiksi työyhteisötaitojen kursseilla ja erilaissa orientaatio-opinnoissa. Opiskelijoille pitää tuoda esille sisäisen yrittäjyyden mahdollisuuksia ja haasteita.

 

Sisäisessä yrittäjyydessä avoin dialogi ja tasapäistämisestä luopuminen tukevat toimintaa, joka johtaa johonkin. Konsensushakuisuudella ja liialla tasapäistämisellä tapetaan luovuus ja sisäisen yrittäjyyden mahdollisuudet. Avoimen keskustelukulttuurin vaaliminen vaatii johtajilta kannustusta ja entisistä toimintatavoista luopumistakin. Kehittämisorientoituneet henkilöt ovat yksilöinä rohkeita ja osaavat toimia sosiaalisissa prosesseissa. Opiskelijoita pitää kannustaa ajattelemaan kriittisesti ja kehittämään sosiaalista dialogiaan niin, että se tukee sisäistä yrittäjyyttä riippumatta organisaation yhtiömuodosta.

 

Ulkoinen yrittäjyys:

 

Yrittäjäkasvatuksen kautta voidaan vahvistaa myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Opiskelijoiden yrittämisen mahdollisuuksia on tuotava monipuolisesti esille opiskelujen eri vaiheissa. Niin yksilön kuin yritysten menestyminen tuo meille vaurautta ja joustavuutta työn/opiskelun tekemiseen ja kehittämiseen. Perustana sisäisen yrittäjyyden oivaltamisessa ovat mm. aloitteellisuus, itsensä johtaminen, tiimityötaidot. Vahva ammatillinen osaaminen ja sisäisen yrittäjyyden omaksuminen tukevat yksilön suuntautumista kohti ulkoista yrittäjyyttä eli oman yrityksen perustamista.

Yrittäjyyttä tukevassa opiskelussa korostuu oppijan oma aktiivisuus, erilaiset opiskeluympäristöt (simuloidut, reaalimaailma), vuorovaikutus ja opiskelijan kyky ratkaista ongelmia. Minulla on myös opettajana haasteena se, että tiedon jakajan roolini muuttuu organisaattoriksi, oppimisen systemaattiseksi ohjaajaksi ja oppimisympäristöjen suunnittelijaksi. Yrittäjiksi kasvavat tarvitsevat opettamisen näkökulmasta projektijohtamisen, pedagogisen ja henkilökohtaisten taitojen opettamista kouluttajilta.

Ulkoiseen yrittämiseen kannustamista ohjaavat aidoissa työelämän projekteissa tehdyt kehittämistehtävät. Opiskelijoiden pitää jalkautua joko itsenäisesti tai opettajiensa kautta pohtimaan, arvioimaan ja testaamaan erilaisia yritysvaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta opiskelijoilla on matalampi kynnys siirtyä yrittäjiksi. Valmiiden innovaatioalustojen kautta voin innostaa opiskelijoita lähtemään mukaan katsomaan, mitä yritystoiminta on reaalimaailmassa. Opiskelijat ovat mukana jo perusopintojenvaiheissa ratkomassa yhdessä yrittäjien kanssa aidoissa työympäristöissä erilaisia ongelmia. Harjoitusyritysten kautta opiskelijat saavat arvokasta kokemusta mm. asiakaskohtaamisissa siitä, millaisia ongelmia ja kehittämistarpeita erilaisiin monialaisiin rajapintoihin tarvitaan. Olen opettajana yrityskasvatuksen kautta muutoksen tekijä. Yrittäjyyden perustan ja sen rakentamisen pedagogisia menetelmiä pitää vahvistaa ulkoiseen yrittäjyyteen innostavien toimintojen kautta.

Opettajien, opinto-ohjaajien ja muun henkilöstön tiedottaminen ja opiskelijoiden yrittäjyyteen kannustaminen ovat tärkeitä asioita esim. omistajavaihdoksissa ja erilaisten hankkeiden toimeenpanossa sekä juurruttamisessa eri ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintoihin liittyvät yritysmäiset ratkaisut ja näiden rahoittaminen edesauttavat uusien yritysten syntymistä. Opiskelijoiden pitää saada tietoa alan substanssista, liiketoimintaosaamisesta ja yrittäjäkasvatuksesta yrittäjyyttä edistävissä opinnoissa. Meidän pitää tarjota räätälöityjä tukiverkostoja erilaisten yrityksen perustamiseen ja omistajavaihdoksiin. Joustavien opintopolkujen tavoitteena on opiskelijoiden yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset.

 

Erityisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen ja sen suuntaus pk-yritystoiminnan uudistamiseen ja tukemiseen. Eri yrittäjäsukupolvien kohtaamiset ja omistajavaihdoksiin liittyvät tukiverkostot vahvistavat eri alojen pienyritysten henkiin jäämistä tulevaisuudessa. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyödyntäminen ulkoisina yrittäjinä on ensiarvoisen tärkeää, koska heillä on työkokemusten kautta kertynyt paljon substanssiosaamista.

Ylemmän ammattikorkeakoulun toimintaohjelmaan kuuluu pk-yritysten kanssa tehtävä yhteistyö opinnäytetöiden muodossa, mutta toisaalta yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen heti opintojen alkuun voisi lisätä opiskelijoiden halukkuutta kokeilla ulkoista yrittämistä itsekin. Opiskelijoille pitää mainostaa myös sitä, että yrittäjänä voi toimia esim. olemalla yhtiökumppanina ja tekemällä aktiivisesti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

 

 

Miten ohjaan oppijaa urapolun suunnittelussa?

 

Tarjoan yrittäjyyteen kouluttautumista vaihtoehtona koko opiskeluajan. Koulutuksessa omistajavaihdoksiin pitää valmistautua hyvissä ajoin ja tähän tarvitaan laajoja verkostoja ja ennakointia. Yrityksistä luopujiin pitää olla hyvissä ajoin yhteydessä ja potentiaalisia opiskelijoita on ohjattava ja valmennettava mentoreiden puheille. On tärkeää, että yrityksistä luopujat ja jatkajat kohtaavat ja sidosryhmien verkostot tukevat omistajavaihdosta. Urapolun suunnitteluun tarvitaan esimerkkejä menestyjistä ja erilaisista vaihtoehdoista niin yritysten perustamiseen kuin omistajavaihdoksiin.

Yrittäjäkasvatus antaa yrittämisen urapolkua suunnitteleville opiskelijoille työkaluja ja rohkeutta lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Omistajanvaihdosten kautta syntyvästä yrittäjyydestä täytyy tehdä haluttu ja houkutteleva vaihtoehto. Omistajanvaihdosprosessit pitää kuvata ymmärrettävästi opiskelijoille ja heidän sosiaalista dialogiaan vahvistetaan yritysmyönteiseen suuntaan. Omistajanvaihdosten kautta tapahtuva yritysten sidosryhmätuki takaa toiminnan jatkumisen ja se antaa valmiimman polun verrattuna start-up toimintoihin, jotka lähtevät innovaatioista liikkeelle. Nuorten ja naisten yrittämisen tukeminen mm. erilaisten rahoitustoimintojen kautta motivoivat aloittamaan helpommin oman yrityksen kuin ilman verkostoja. Tavoitteenani on kannustaa yrittämiseen kokeilujen kautta vähitellen ja rohkaisten. Ymmärrän, että yrittäjäksi kasvamiseen tarvitaan miettimisaikaa ja rohkeutta niin kuin omistajavaihdoksiinkin.

Urapolkua voidaan tukea yritysvierailun, osallistumalla pörssisäätiön järjestämiin yritystilaisuuksiin yms. Yritysideoiden kehittämisen kannalta on olennaista pohtia yhdessä vertaisarviointeja hyödyntämällä opiskelijoiden innovaatioita.

 

 

Miten ohjaan oppijaa näkemään yrittäjyyden yhtenä työllistymisen mahdollisuutena?

 

Joustavien opintopolkujen kautta, opiskelijat näkevät yrittämisen mahdollisuutena. Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voidaan liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia mm. yrittäjäkasvatuspäivät, harjoittelut pk-yrityksissä, kurssityöt yrittäjämäisissä ympäristöissä ja opiskelijaprojektit, joiden tavoitteena on oppijan yrittämiseen tähtäävät liiketoimintasuunnitelmat ja toteutukset. Opinnäytetyöt, jotka liittyvät mm. omistajanvaihdoksen tukemiseen osoittavat sen, että ulkoinen yrittäjyys on yksi, varteenotettava työllistymisen mahdollisuus.

 

Ohjaan yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat suorittamaan opintoja yrittäjyys- ja omistajavaihdos- polkuja käyttäen. Viestintää kouluilla pitää vahvistaa omistajanvaihdoksen mahdollisuuksien osalta. Opinto-ohjaajia, tutor-opettajia ja muita keskeisiä opettajaryhmiä koulutetaan ja perehdytetään toimimaan ja levittämään yrittäjämäisiä innovaatioalustoja, joita olemme luoneet hankkeessa. Itse näistä innovaatioalustoista pitää tulla osa ammattikorkeakoulujen toimintaa omistajavaihdosten osalta. Tietoisuus ja juurrutus yrittämisen mahdollisuuksista eri muodoissa ja omistajanvaihdosten kautta leviävät minun ja muiden hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kautta eri puolille Suomea.

 

 

Miten integroin projektiini ammatillisia aineita yli tutkintorajojen?

 

Omistajanvaihdos voi tapahtua, millä alalla tahansa, vaikka hankkeemme onkin keskittynyt hyvinvointialan yritysten omistajanvaihdoksiin. Projektiin tarvitaan koulutusta yli tutkintorajojen mm. yrittäjyyden eri muotoihin liittyen, yrityksen oston suunnitteluun, rahoitukseen ja verotukseen yms. Verkostoyhteistyö auttaa löytämään uusia kumppanuuksia ja kehittämisalueita eri alojen rajapinnoilta. Omistajavaihdoksissa voidaan tarjota koulutusta omistajille, jotka harkitsevat yrityksestään luopumista. Yrityksen kehittämiseen ennen myyntiä ja verkostojen tuomiin etuihin tarvitaan tietopaketteja, joihin niin luopuja-omistajat kuin tulevat yrittäjät voivat osallistua. Arvonmäärityksiin ja juridisiin kysymyksiin myyntien yhteydessä, on otettava kantaa ja näihin asioihin pitää tulevien yrittäjien ja luopujien saada tukea ja vahvistusta puolueettomilta tahoilta.

 

Miten integroin projektiini yhteisiä aineita?

 

Yhteisiä ammatillisia aineita ovat liiketoimintaosaaminen, sosiaalinen dialogia, asiakasosaaminen, laatu yms. Juridiset asiat, rahoitus ja arvonmääritykset ovat perusasioita, jotka on hoidettava ennen omistajavaihdosta. Palvelumuotoilun keinot, toimintaympäristön arviointi esim. SWOT-analyysin kautta auttavat uutta yrittäjää kohtamaan haasteita ja arvioimaan vahvuuksiaan. Johtamiseen liittyvät opinnot kuuluvat luonnollisesti yrittäjille ja niitä voidaan spesifioida esim. sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueille.

 

Yhteisiin aineisiin otetaan malleja mm. teollisuudesta, kasvatustieteistä ja kaupallisista aineista monitietteellisin keinoin esim. millä tavoin prosesseja voidaan kehittää Lean-mallin avulla ja millä tavalla työyhteisötaitoja voidaan käyttää apuna opiskelijoiden perehdyttämisessä ennen yrityksen perustamista. Joustavasti valitut yrittäjäpolut auttavat opiskelijoita hahmottamaan sen, että millä tavoin he voivat alkaa kehittää toimintaansa ja mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat.  

Yhteisten aineiden kautta ja tiimitöitä tehden opiskelijat voivat luoda verkostoja, jotka hyödyttävät heitä mahdollisesti tulevaisuudessa, kun he toimivat itse yrittäjinä. Olen omalta osaltani kannustamassa opiskelijoita osallistumaan mahdollisimman monipuolisesti omistajanvaihdosta harkitsevien yrittäjien kanssa yhdessä järjestettäviin tilaisuuksiin. Olen luomassa verkostoja Oulun alueelle Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti helpottaakseni omistajavaihdokseen liittyviä toimenpiteitä.  Joustaviin ja yksilöllisiin urapolkuihin voimme liittää substanssiaineiden lisäksi monipuolisesti räätälöityjä opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteena on hyödyttää konkreettisesti tulevaa yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

www.minunpolkuni.fi

http://pohjois-pohjanmaa.yesverkosto.fi/files/2016/02/Popyk_esite_web_aukeama.pdf

https://www.yrittajat.fi/

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Riittaako_innostus.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi

 

Arviointi- ja palauteosaamista ja erityispedagogiikkaa!

Oulussa 15.11.2016

 

Arviointi-ja palauteosaaminen

 

 

Opiskelijan arviointiin ei ammattikorkeakoululaissa ole määritelty sitä, miten ja kuinka arviointi tulisi suorittaa ja kuka sen suorittaa. Arvioinnin oikaisua koskeva laki kuitenkin ohjaa siihen suuntaan, että oikaisua vaaditaan arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Ammattikorkeakoulu- laki on erilainen ja hiukan puutteellinenkin verrattuna ammatilliseen koulutukseen, koska esim. työelämäjaksoilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa arviointiin, vaikka näinähän he käytännössä tekevät antaessaan palautetta arviointitilaisuuksissa työelämäjaksoilla. Ammattikorkeakoulun opettaja voi ottaa huomioon työ-ja elinkeinoelämän edustajien lausunnot, jos hän katsoo asian tarpeelliseksi.

 

Opiskelija-arvioinnin arviointisäännöt ammattikorkeakoulut voivat päättää itse. Arvioinnin toteuttaminen, arviointiasteikot ja niiden soveltaminen kuuluvat mm. ammattikorkeakoululakiin ja VN: n asetukseen ammattikorkeakoulusta.

 

Arviointi on perustana sille, että opiskelija ohjataan toimimaan ammattitaitovaatimusten ja tutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijalle on informoitava siitä, mitä hänen tulee osata ja miten. Opintojakson osaamistavoitteisiin on kirjattava, mitä tulee osata ja opintojakson arviointikriteeristä täytyy löytyä vastaukset siihen, miten opiskelijan on osoitettava osaamisensa tutkinnon tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti.

 

Jos verrataan toisen asteen ja ammattikorkeakoulun arviointiperusteita niin ammattikorkeakoululla on huomattavasti vapaammat ”raamit” päättää omasta toiminnastaan kuin toisen asteen ammatillisilla oppilaitoksilla. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten arviointi perustuu ammattitaitovaatimuksiin, jotka kertovat sen, mitä opiskelijan osaamisen on oltava. Sen sijaan ammattikorkeakoulut voivat päättää itse omien koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja arvioinnista omien arviointisäännöstöjensä mukaan. Opiskelijan osaaminen ja arviointi suhteutetaan ammattikorkeakoulussa opintojakson osaamistavoitteisiin.

 

Nykyisin ammattikorkeakouluihin tulee paljon opiskelijoita, joilla on jo laaja tietoperusta ja osaamista aiemmin hankituista koulutuksista tai työelämästä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kutsutaan AHOT-toiminnaksi.

 

Osaamisen tunnistaminen lähtee  ajatuksesta, että opiskelija selvittää aluksi, mitä ovat tutkinnon osan/opintojakson ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos opiskelijalla on osaamista hän voi näyttää sen eri tavoin esim. itsearvioinnilla, ohjauskeskusteluilla ja työnäytöillä. Opettajan tehtävän on arvioida, miten opiskelijan osaaminen vastaavat tutkinnon osan/ opintojakson vaatimuksia. Jos opettaja arvioi, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman kriteereitä, hän voi antaa opiskelijan osaamisesta virallisen suoritusmerkinnän. Ammatillisella puolella osaamisen näyttämisen prosessi kuuluvat näytön suunnittelu, varsinainen näyttö ja arviointi.

 

Millä muilla eri tavoin opettajat voivat arvioida opiskelijoiden osaamista kuin perinteisillä tenteillä? Omien tavoitteiden kirjaaminen ja itsearvioinnin kirjaaminen oppimispäiväkirjan muodossa auttavat jäsentämään asioita suurempiin kokonaisuuksiin ja siihen, millä tavoin oppiminen on lisännyt opiskelijan kokonaisuuksien hahmottamista omalla ammattialallaan ja miten asiat suhteutuvat esim. moniammatillisiin toimiin. Asioiden reflektointi opettaa opiskelijoita selvittämään niin teoreettista kuin käytännön tietoperustaa omalle ammattialalleen. Päiväkirjan muodon ei tarvitse olla kirjallinen, vaan se voidaan tehdä esim. tallenteen muodossa.

 

SWOT-analyysin avulla opiskelijat voivat arvioida itsearvioinnin kautta omia vahvuuksia ja heikkouksiaan. Toisaalta vertaisarviointien avulla opiskelijat oppivat antamaan ja saamaan kriittistä ja rakentavaa palautetta omasta ja kollegan osaamisesta ja taidoista. Kritiikinsietokykyyn, palautteen antamiseen ja saamisen oppiminen kehittää opiskelijan osaamisen arviointiosaamista, jota hän voi soveltaa työelämään. Perinteisen tentin avulla osoitetaan hyvin rajoittunutta aluetta osaamista. Opettaja voi painottaa vain osaa asioista ja tästä syystä opiskelijan osaaminen jää suppeaksi, vaikka arvioitu tulos olisikin hyvä.

 

Opettajan käsikirjan taulukossa 66 on käyttökelpoinen matriisi, jota voi käyttää monipuolisesti arvioinnin työkaluna, koska arvioinnin suorittajataso voi olla opiskelija itse, opettaja, vertainen tai joku muu sidosryhmän jäsen. Tärkeintä arvioinnissa on se, että arvioinnin kohde saavuttaa asetut tavoitteet, joita osaamiselle ja oppimiselle on asetettu. Keskeistä on, että opiskelijat tietävät, mitä osaamiselle asetetut tavoitteet ja kriteerit ovat, koska tämä viitoittaa heidän opiskeluaan oikeaan suuntaan. Opiskelijoille tulee informoida siitä, mitä hyvien suoritusten vaatimukset ovat ja kuinka niihin kiinnitetään huomiota arvioinnissa.

 

Oppimisen arvioinnissa kannattaa käyttää SWOT-pohjasta ajattelua itsearviointien ja vertaisarviontien kautta. Oppimiseen pitää ottaa mukaan joustavia elementtejä ja opintopolkuja, joiden kautta opiskelijat voivat valita yksilöllisiä ratkaisuja opintojensa tueksi. Verkkopedagogiikkaa kannattaa hyödyntää ja opiskelijoiden opettamista muille. Yhdessä pohditut asiat jäävät helpommin mieleen ja ne auttavat sosiaalisen dialogin kehittymisessä. Oppimisen pitää olla enemmänkin kokonaisuuksien hahmottamista kuin ”nippelitietojen” jakoa yksin luennoiden.

Oppimisen arviointi tarvitsee monipuolisia menetelmiä, joihin voidaan luoda erilaisia malleja, jotka tukevat työelämän valmentautumista. Perinteisten tenttien osuus kannattaa minimoida.

 

 

Arviointiosaaminen

 

Aaltonen, K. & Camara, A. 2014. Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (3), 44-52. Myös verkkojulkaisuna (viitattu 23.5.2016):

 http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/pdf/Aikak_2014_3_C_Aaltonen_et_al.pdf

Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 23.5.2016. http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Saranpää, M. 2012. Arvostan osaamista, arvioin osaamisia. Kriteerien kriteerit. Teoksessa: H. Kotila & K. Mäki (toim.). Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita, 67-88.

 

Linkkejä arviointi- ja palauteosaaminen

Ammattikorkeakoululakiuudistus  

Ammattikorkeakouluopiskelijan opintosuoritusten arviointi ja oikeusturva arvioinnissa 

Kohti kestävää kehitystä Pedagoginen lähestymistapa (2008) 

Osaamisperusteisuus (2014)

 

Arviointiosaamisesta  

Opiskelija arvioinnin hyvät käytännöt   

• Ammattipedagogiikkaa  
• Aaltosen artikkeli:Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin 

 

Erityispedagoginen osaaminen

 

 

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen tarpeen muodot voivat vaihdella ja niihin pitää puuttua yksilöllisesti. Heidän tarpeensa tunnistaminen perustuu erilaisiin havaintoihin, joita opettajat ja opiskelijahuolto ovat tehneet. Opintojen aikana ilmenneet erityisen tuen tarpeet ovat koko opetushenkilöstön vastuulla. Jos opiskelijalla on esim. paljon poissaoloja, käyttäytyminen on muuttunut oleellisesti opiskelujen aikana ja hänellä on vaikeuksia niin oppimisessa kuin työtaidoissa sekä sosiaalisissa suhteissa.

 

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. Jokaisen opiskelijan kohdalla on selvitettävä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat syyt ja suunnitella tätä kautta opetukseen tukitoimia.

 

Opettajat tarvitsevat työssään keinoja erityistä ohjausta vaativiin tilanteisiin. Opettajatuutorien vastuulla on selvittää onko hänen ryhmässään opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja neuvontaa. Hän ohjaa tarvittaessa erityistukea tarvitsevat opiskelijat eteenpäin opinnoissaan.

 

Opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden opintojen uudelleen käynnistämiseen ja uuteen ryhmään integroitumiseen voidaan tarvita opettajatuutorin tukea ja konsultointia yhdessä kampus-opojen ja tutkintovastaavien kanssa. Konkreettisina keinoina erityisopetusta tarvitseville voidaan järjestää pienryhmäopetusta ja omia oppimispajoja, joiden avulla voidaan keskittyä rauhallisemmassa ympäristössä opetelemaan vaativia asiakokonaisuuksia.

 

Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen tukemiseen ja näyttöjen tekemiseen voidaan käyttää erilaisia muistilistoja, jotka auttavat valmentamaan mm. opiskelijoita, opettajia ja tuutoreita erilaissa tilanteissa. Erityisopiskelijoiden arviointimenettelyyn valitaan keinot, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointimenetelmien pitää pohjautua soveltuviin käytettyihin opiskelumetodeihin, jotka tukevat opiskelijan oppimista. Kullekin opiskelijalle on kehitettävä parhaiten soveltuva arviointimenetelmä ja opiskelijalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Opettajan on otettava huomioon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vaatimukset, jotka kohdistuvat opetus-ja arviointimenetelmiin. Opiskelija tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen kuuluvat opettajan tehtäviin. Hänen on huolehdittava myös siitä, että opinnoista vastaava tuutori tai opinto-ohjaaja puuttuvat asioihin, jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla.

 

Ammattikorkeakoulussa verkko-/ monimuoto-opiskeluun tarvitaan tuutorointia, jotka ohjaavat uudet opiskelijat lähiopetusjaksoilla riittävään työvälineiden hallintaan. Siirto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat sekä englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tuutorointi on myös tärkeää. Ammattikorkeakoulut voivat tukea huippu-urheilijoiden opiskelemista allekirjoittamalla sopimuksia, joilla pyritään siihen, että opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelu-ja valmennussuunnitelma. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen esim. Oulussa mahdollistuu Ouluseutu Urheiluakatemiaan hyväksyttyjen opiskelijoiden osalta. Opiskelijan, liikuntasuunnittelijan ja opinto-ohjaajan kanssa tehty henkilökohtainen opiskelu-ja valmennussuunnitelma takaavat sen, että opiskelija voi jatkaa huippu-urheilemista ja opiskella suunnitelmansa mukaan omassa tutkinto-ohjelmassaan.   

 

Linkkejä erityispedagoginen osaaminen

 Erityisopetuksen käsikirja (2010) 

• Esteetön korkeakouluopiskelu  
• Osallisuus ja yhdenvertaisuus  

 

Erityisopetuksen käsikirja 

• THL:n kotisivut: Vammaispalvelujen käsikirja  
• Hitaasti, mutta varmasti! (2012)

 

Opettajan työn arvoperustasta ja monipuolisesta työnkuvasta!

27.10.2016

Opetusharjoittelu/ turvallisuusosaaminen

22.8.-1.10.2016

 Mitä tarkoittavat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus?

Oppimisympäristömme on kokonaisuus, joka koostuu fyysisestä ympäristöstä, psyykkisistä tekijöistä ja sosiaalisista suhteista. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö koostuvat yksittäisten oppilaiden emotionaalisista ja kognitiivisista tekijöistä. Vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden toimivuus tukevat oppimisympäristössä oppimista ja tiedon omaksumista. On tärkeää, että opiskelijat oppivat tekemään ja selvittämään asioita turvallisessa ympäristössä. Ystävällinen ilmapiiri ja erilaiset oppijat huomioiva ympäristö motivoi ja nostaa opiskeluintoa.

Kasvun ja oppimisen tukeminen on tehtäväni. Fyysinen turvallisuus tarkoittaa oppimisympäristöön liittyvien vaaratekijöiden ennaltaehkäisemistä. Omassa työssäni minun on huomiota esim. se, että käyttämämme laitteet ja välineet ovat kunnossa ja opetustilat ovat asianmukaiset omaan opetukseni fyysisen turvallisuuden näkökulmasta.

Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus tarkoittavat sitä, että ympäristössä ei esiinny kiusaamista, yksilöiden henkistä pahoinvointia ja turhaa kiirettä. Koulussa pitää saada kysyä, mitä tahansa asioita ilman nolaamisen pelkoa. Näen tärkeänä oppilaiden yksilöllisen ja persoonallisen kasvun. Tuen oppilaita yksilöinä, enkä pakota heitä ”standardimuotteihin”. 

Minun kuuluu opettajana arvioida opiskelijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja ohjata heitä jatkuvalla laadun parantamisella ja ottamalla huomioon oppimisympäristö myös laajempana kokonaisuutena, kun esim. koulun ympäristöä ja tiloja yms. ollaan päivittämässä. Minun on huomioitava aina turvallisuusnäkökohdat ja pidettävä huoli niin itsestäni kuin muistakin. On tärkeää pitää töiden organisointi, työn mielekkyys ja työympäristöt esteettisesti miellyttävinä ja viihtyisinä siitä syystä, että opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset turvallisuustekijät säilyvät kohtuullisina.

 Pelastuslaki, Opetushallituksen materiaali ja oppilaitokseni pelastussuunnitelma.

  

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita. Asianmukaisella suunnittelutyöllä edistetään häiriötöntä toimintaa ja toiminnan jatkuvuutta, mutta myös sitä, millä tavoin on ryhdyttävä erilaisiin toimiin vaarojen torjumiseksi ja ihmisten pelastamiseksi. Pelastussuunnitelmassa tulee huomioida vaarojen ja riskien tunnistaminen ja ehkäiseminen sekä rakennusten ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt. Lisäksi käyttäjille on annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja itse onnettomuus ja vaaratilanteisiin. Varautumiseen liittyvät muut omatoimiset ohjeet on myös kirjattava pelastussuunnitelmaan.

Pelastuslain 8 ja 9 §:n sekä 9,10 ja 15 §:n sekä valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta mukaan pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus kuuluu oppilaitoksellemme. Pelastuslain 8 § velvoittaa meidän yhteisömme ehkäisemään erilaisten vaaratilanteiden syntymistä. Meidän pitää varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Meillä täytyy olla tietoa, miten pelastustoimenpiteitä tehdään käytännössä omatoimisesti. Pelastussuunnitelma antaa meille suunnan, kuinka selvitämme oppilaitoksemme riskit, mahdolliset onnettomuudet ja vaaratilanteet. Riskejä arvioimalla ja tunnistamalla olemme varautuneet erilaisiin toimenpiteisiin organisaatiomme toimintaa uhkaavissa tilanteissa.

Omassa toiminnassani on tärkeää tietää oma kampuksemme organisaatiorakenne ja niiden vastuuhenkilöt. Olen selvittänyt työni aloittaessani erilaisia riskitekijöitä ja kiinnittänyt huomioita, kuinka organisaatiomme toimii erilaisissa ennaltaehkäisevissä toimissa. Pelastussuunnitelman vuosittainen päivitys organisaatiossamme takaa sen, että toimintamme säilyy ajanmukaisena.

Työturvallisuuslain soveltaminen omassa opetuksessani

  

Työturvallisuuslain tarkoituksena on vaikuttaa niin opiskelijoiden kuin työntekijöiden turvallisuuteen koulussamme. Työympäristön täytyy olla ajanmukainen ja turvallinen. Omalla alallani teemme esim. harjoitustöitä, joissa voi olla mukana kemikaaleja, bakteereja yms., joiden suhteen pitää olla tarkkana. Keskeistä työssäni on huolehtia siitä, että käytetään työtunneilla mm. työvaatteita ja kertakäyttöhanskoja. Opettamisen näkökulmasta ergonomia, työympäristön fyysisen, henkisen terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden takaaminen ovat tärkeitä työturvallisuusseikkoja. Esimerkiksi asianmukaiset turvamerkinnät, ilmanvaihto, valaistus ja tauotus opetuksessa takaavat oppimisen näkökulmasta hyvän ympäristön ja laadun, joka edesauttaa tiedon omaksumista ja soveltamista erilaisissa oppimistehtävissä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

2.3 Laadittavat suunnitelmat

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/suunnitelmat_ja_asiakirjat/suunnitelma_oppilaiden_suojaamiseksi_vakivallalta_kiusaamiselta_ja_hairinnalta

Opetushallituksen materiaali ja oppilaitokseni suunnitelma.

  

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä:

Oppilaitoksellani on suunnitelma, miten oppilaita suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Huomioimme myös toiminnassamme sen, että väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaavat ohjeet toimivat, niitä valvotaan, noudatetaan ja toteutetaan toimenpantujen suunnitelmien mukaan.

Työsuojelulain 8 ja 9 §:n mukaan työnantajan velvollisuutena on huolehtia työsuojelun toimintaohjelman edistämisestä. Turvallisuutta ja terveellisyyttä edesauttavaista toimista on huolehdittava työterveyslain 2 luvun ja pykälien 8- 16 mukaan. Organisaatiomme kaikissa toimissa on huomioitava yhteisen oppimisympäristömme kehittämistoiminta ja suunnittelu, joka tähtää turvalliseen ja terveelliseen sekä yhteisölliseen toimintaan kaikilla edustamillamme osa-alueilla.

Huomioin omassa työssäni oppilaiden suojaamisen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vaalin hyviä vuorovaikutussuhteita niin oppilaiden kuin muun henkilöstön sekä yhteistyökumppaneidemme kanssa.  Ehkäisen työssäni kiusaamista ja tarvittaessa puutun kiusaamistapauksiin sekä väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.  Olen mukana aktiivisesti suunnitelmien tekemisessä, niiden tiedottamisessa ja päivittämisessä.

Kriisisuunnitelma
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/uhka_ja_vaaratilanteissa_toimiminen/kriisisuunnitelma

Opiskeluhuoltosuunnitelma 
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/saadosperusta/oppilas-_ja_opiskelijahuolto

Kriisisuunnitelma:

Oppilaitoksemme kriisitoimintaohjeen tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen nopean ja tehokkaan avun turvaaminen erilaisissa kriisitilanteissa. Toimintaohjeiden avulla pystymme minimoimaan vahinkoja ja auttamaan yksilöitä ja yhteisöjä arkeen palaamisessa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan kykyä selviytyä ja kykyä toimia koetellaan kriisitilanteissa ja tästä syystä on tärkeää valmistua ja ohjeistaa kriittisiin tilanteisiin. Meidän pitää varautua niin psyykkisiin traumoihin kuin traumaattisiin kriiseihin. Psyykkisen trauman voi aiheuttaa, mikä tahansa yksilölle tapahtunut uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisia ja voimakkaita normaalia elämää häiritseviä reaktioita tapahtumien jälkeen. Traumaattisessa kriisissä yksilön ruumiillisen olemassaolon, sosiaalisen identiteetin tai turvallisuuden tunteita uhataan epätavallisen voimakkaasti.

Kriisisuunnitelman laatimiseen ja siihen perehdyttämiseen löytyvät ohjeet oppilas -ja opiskelijahuollon sivuilta: http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/yhteisollinen_oppilashuolto/akilliset_kriisit_uhka-_ja_vaaratilanteet/kriisisuunnitelma_akillisissa_kriiseissa

http://www.oph.fi/kriisiaineisto

Opiskeluhuoltosuunnitelma:  

Laki oppilaiden oikeudesta opiskeluhuoltoon koskee perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevia nuoria ja lapsia. Opiskelijan ja opiskeluyhteisön hyvinvointia edistetään opiskeluhuoltolailla. Paikallinen taso ottaa suunnitelmissa huomioon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, paikallisen opintosuunnitelman ja koulu- tai oppilaskohtaisen suunnitelman. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opiskeluhuoltoon sekä psykologi- ja kuraattoripalveluihin toisen asteen koulutuksissa.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-soveltamisohje-oppilas-ja-opiskelijahuoltolainsaadannon-toteuttamisen-tuek-1

 Oppilaitokseni turvallisuuskansio

Oman kampuksemme julkaisu ja raportti kansion alta löytyvät palotarkastuspöytäkirja, poistumisharjoituksiin liittyvät dokumentit, riskien arvioinnin vaarojen tunnistus ja toimenpidelomakkeet sekä turvallistyön toimintasuunnitelmat kahdelta viime vuodelta.

Opetusharjoittelupaikan kampuksemme muissa dokumenttikansioissa ovat kemikaaliluettelot eri tutkinto-ohjelmista (bioanalytiikka, suun terveydenhuolto sekä hoitotyö, ensihoito ja optometria). Professorintien kampuksen aluekartasta näemme kokoontumispaikkamme ja muissa dokumentissa on myös pdf-tiedosto  ”puuttuminen on välittämistä- opiskelijoiden päihteiden käytöön puuttuminen”, jossa ovat ohjeet, kuinka puutumme opiskelijoiden päihteiden käyttämiseen.

Ohje kansioon alta löytyvät kriisitoimintaohje ja sen liite (toimintaohje hätätilanteissa), jotka ovat päivitetty 5.4.2016. Poistumisen ja suojautumisen yleisohjeet ja työhuonekohtaiset ohjeet löytyvät myös ohje kansiosta. Työterveyslaitoksen uhkaavan henkilön kohtaaminen ja ajantasainen turvatiedote ovat päivitettyinä ohjeissa sekä Professorintien naapurusto dokumentti. Näyttöpäätetyöskentelyyn liittyvä ohje on sijoitettu myös edellä mainittuun dokumenttikansioon.

Suunnitelma kansioon on kerätty eri Kiviharjuntie 8 rakennusten pelastussuunnitelmat ja liitteet (Louhi, Paasi) sekä valmiussuunnitelma.

Kuva 1. Turvallisuuskansion sisältö.

 Turvallinen arki

3.1 Kiusaaminen

Katso video Kiusaaminen http://youtu.be/8wE4uVNHK9E

Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?

  

Opettaja ei selvittänyt, mitä todellisuudessa oli tapahtunut tilanteessa. Hän teki omat johtopäätöksensä ainoastaan näkemäänsä perustuen. Hän tavallaan osallistui omalla toiminnallaan oppilaan kiusaamiseen. Opettajan on aina selvitettävä tilanteisiin liittyvät taustatekijät ennen kuin hän tekee omia johtopäätöksiä. Opettajan eettisiin periaatteisiin kuuluu se, että hän omalla toiminnallaan osoittaa nuorille sen, että hän toimii kestävien arvojen pohjalta. Jos opettaja toimii ajattelematta ja harkitsematta, opiskelijat voivat käyttää hänen toimintatapojaan häikäilemättömästi hyväkseen esim. kiusaamistapauksissa.

3.2 Sairaskohtaus

Katso video Sairauskohtaus http://youtu.be/C0sVmn7Shto

Oppilasta ei saa koskaan jättää yksin ja opettajan on uskottava opiskelijoiden hänelle toteamiaan asioita. Opettajan kuuluu valvoa kaikkea toimintaa, mitä hän on ohjaamassa eikä hän voi jättää hitaampia opiskelijoita huomioimatta. Opettajan on selvitettävä ja huolehdittava siitä, että esim. sairauskohtaustapauksissa opiskelija saa asianmukaista hoitoa. Opettajalla on vastuu oppilaan turvallisuudesta ja hän on vastuullinen huolehtimaan siitä, että opiskelijan tila selvitetään ja hänelle annetaan mm. ensiapua ja tilataan tarvittaessa apua ammattilaisilta.  

Opettajan arvot, etiikka ja sitoutuminen kestävän kehitykseen

Opettajan työssäni etiikka ja arvot ovat työni perusta. Minulla on terveysalan asiantuntijana ohjausvastuullani opiskelijoita, joiden tehtävänä on tulevaisuudessa edistää terveyttä sekä ennalta ehkäistä ja hoitaa väestön, yksilöiden ja ryhmien terveysongelmia. Kysymykset hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä kuuluvat etiikkaan ja minun on huomioitava se omassa opettamisessani ja ohjaamisessani. Toisen ihmisen sivistynyt kohtaaminen ja eettisesti herkkä toiminta kuuluvat terveysalan opettajan toimenkuvaani. Vahvaan arvoperustaan kuuluu erilaisia eettisiä kysymyksiä, joiden kautta toimin opettajana sekä kohtaan eri yhteyksissä eettisiä ongelmia. Opettajan työssäni analysoin ja varmistan eettisesti kestävän ja korkeatasoisen opetuksen. Keskeisiä tekijöitä työssäni ovat erilaisiin tapauksiin ja aiheisiin liittyvät eettiset toimintaperiaatteet. 

Opettajan ammattivalintaani kuuluu eettisiä kysymyksiä suhteessa omaan itseeni ja opetustyöhön. Olen kouluttanut itseni erilaisin akateemisin ja ammatillisin poluin, joiden kautta olen saanut arvokasta kokemusta, jota voin jakaa tuleville sukupolville. Minun on kyettävä päivittämään niin tieto-taito tasoja kuin sitäkin, että miten tulevat ammattilaiset oppivat hoitamaan ihmisiä, toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja kuinka he tulevat vastaamaan omasta ammatillisesta kehittymisestään ja kehittämisestään. Minun tehtävänäni on yrittää innostaa opiskelijoita niin substanssiasioihin kuin dialogin käymiseen erilaisissa tilanteissa. Olen opettajana valmentamassa opiskelijoitani työelämään ja kohtaamaan todellisia tilanteita erilaisissa yhteisöissä. Vastuullani on opettaa vahvaan näyttöön perustuvia menetelmiä ja taitoja oman tieteellisen ja tietoperustani kautta.

Olen aina ollut sosiaalinen ja kiinnostunut monista eri asioista. Yritän löytää uusia kehittämiskohteita ja haluan olla mukana toteuttamassa yhdessä muiden opettajien kanssa erilaisia projekteja ja hankkeita. Näen tärkeänä sen, että olemme mukana aktiivisesti niin valtakunnallisissa kuin kansainvälisissä terveysalan opettajien foorumeissa. Olen vastuussa oma tietoperustani uudistamisesta, omasta osaamisestani, työni kehittämisestä ja omasta roolistani erilaisissa yhteisöissä. Näen vahvuutenani monipuolisen toimimisen mm. erilaisissa kliinisissä töissä, tutkimushankkeissa ja kouluttautumispoluissani.

Olen opettajan ammatissa ja tästä syystä juridiset ja eettiset kysymykset on syytä pitää erillään. Lainsäädäntö ja normisto ohjaavat minun opettajantyöni perustehtävää. Opetuksen sisältöasiat pohjautuvat yhdessä laadittuihin opetussuunnitelmiin. Opettajana minun eettiset periaatteeni perustuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Opettajana arvoinani ovat ihmisarvo, todellisuus, oikeudenmukaisuus sekä vastuu ja vapaus. Näen oppijat omina yksilöinään ja tavoittelen avointa keskustelua ja totuuden etsintää. Olen rehellinen itselleni ja kunnioitan rehellisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta kaikessa toiminnassani opetustyössä.  Oikeudenmukaisuuden periaatteisiin kuuluu mm. tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaaliminen. Olen vastuullinen ja vapaa ajattelemaan oman arvomaailmani kautta, mutta toisaalta olen sidoksissa perustehtäviini ja niitä sääteleviin erilaisiin normistoihin. Näen tärkeäksi asiaksi opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja hyvien yhteistyötaitojen rakentamisen.

Opettajana minun on huomioitava nollatoleranssi kiusaamisen suhteen koko työyhteisössä. Kunnioitan työyhteisössä työtovereideni autonomisuutta, mutta toisaalta ymmärrän sen, että meidän pitää tehdä aikaisempaa enemmän yhteistyötä, kun luomme suuria kokonaisuuksia osaamisperusteisuuteen tukeutuen.  Opettajan työssä yhteiskunnallinen vastuu on suuri, koska edustan kaikkia oppijan oikeuksia, etuja yms. Opiskelijani tarvitsevat kokonaisnäkemyksen esim. oman substanssinsa kautta siihen, kuinka he toimivat yhteiskunnan vastuullisina jäseninä omissa tulevissa organisaatioissaan. Kohtaan opettajana monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta, joiden kautta ymmärrän paremmin erilaisista kasvuympäristöistä ja kulttuureista tulleita opiskelijoita ja opettajia omassa työssäni.

Oppilaitoksemme on sitoutunut kestävään kehitykseen ja kasvattajana sitoudun ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliskulttuuriseen vastuuseemme. Edistän kaikessa toiminnassani Oamkin kestävän kehityksen politiikkaa, joka kuuluu osana osaamiseemme. Oppilaitoksemme on sitoutunut ISO 14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin. Meidän työmme kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja – tietoisuuden esille tuomiseen ja vahvistamiseen. Oamkin kestävä kehitys perustuu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin vastuihin.

Olen esimerkkinä oppilaille ja muille toimimalla niin, että ehkäisen negatiivisia ympäristövaikutuksia toiminnallani. Energian, materiaalin ja veden kulutuksen vähentäminen ovat ekologisia vastuita. Kun teen taloudellisia hankintoja, ajattelen elinkaariajattelumallin pohjalta. Pyrin hyödyntämään hankintojani mahdollisimman pitkään ja kierrätän asioita. Tavoitteiden ja resurssien pitää olla tasapainossa. Sosiaalisessa mielessä ajattelen osaamisen vahvistamista työ- ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta. Välittämisellä ja turvallisuudella luodaan motivoiva ympäristö opiskelulle. Edistän monikulttuurista toimintaa suvaitsevaisuudella, tasavertaisella kohtelulla ja koulutus- ja ammattialojen välisen vuoropuhelun keinoin.

Olemme Oamkissa kaikki brändilähettiläitä: määrätietoisia, innostavia ja innostuvia, huomaavaisia ja omistaan ylpeitä.

http://www.oamk.fi/brandikasikirja/

Harjoittelu ja ammattikorkeakoululaki

Uuden ammattikorkeakoululain myötä 1.1.2015 kumottiin vanhempi ammattikorkeakoululaki. Itse ammattikorkeakoulujen tehtävät säilyvät ennallaan, mutta niiden organisaatiot muuttuivat vuoden 2015 alussa. Osakeyhtiömuotoisina oikeushenkilöinä ammattikorkeakoulutoiminnasta päätetään ammattikorkeakoulun omissa toimintaelimissä, ei ylläpitäjän. Toimiluvista päättää edelleen valtioneuvosto; valtio vastaa perusrahoituksesta laskennallisin perustein. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, ne eivät voi toimia voittoa tavoittelevasti ja jakaa omistajilleen osinkoa.

Ammattikorkeakoululaki sisältää 10 lukua, joissa on 68 lakipykälää. Luvussa 1 käsitellään yleiset säännökset, luvussa 2 ammattikorkeakoulun toimiluvat ja toimiehdot ja lukuun 3 on sijoitettu opetukseen, tutkintoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät pykälät. Ammattikorkeakoulun organisaatioon, henkilöstöön ja hallintokieleen liittyvät ohjeistukset löytyvät luvuista 4 ja 5.  Ammattikorkeakoulun opiskeluun liittyviä pykäliä ovat mm. kelpoisuus, esteettömyys ja opiskelijavalintoihin liittyvät yksityiskohdat (luku 6). Luvuissa 7 ja 8 määrätään ammattikorkeakoulun ohjaukseen ja rahoitukseen sekä talouteen liittyvistä asioista. Muutoksenhakuun (luku 9) ja erinäisiin säädöksiin (luku 10) liittyvistä ohjeistuksista löytyy pykäliä, jotka mm. ohjeistavat mitä ammattikorkeakoulujen oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu (mm. laadun arviointi, ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja tiedonsaantioikeus).

 Ajantasainen ammattikorkeakoululaki löytyy finlexin kotisivuilta, alla linkki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Suoritin opetusharjoitteluni 1.9. - 1.10.2016 Oulun ammattikorkeakoulussa.  

Kuva 2. Suunnitteluosaamiseeni tavoitteista, kehittämisestä ja toteutuksesta (esimerkki harjoittelusuunnitelmastani)