keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Ammatillisen opettajan osaamisalueet ja osaamistavoitteet (3.-4. päivät): työskentelyä pienryhmissä ja keskusteluja tuuttorien kanssa

13.6.2016








Tuutorimme ohjeistivat meitä opiskelijoita tulevan viikon toimiin ja tehtäviimme. Keskustelimme yhdessä n. tunnin ajan ja keskustelimme henkilöstökohtaistamiseen, osaamistavoitteisiin, osaamiseen tunnistamiseen ja itsearviointiin liittyvistä asioista. Tämän viikon tehtävämme on pohtia omissa study groupeissa edellä mainittuja teemoja. Tuutorimme painoittivat, etteivät syksyn opetuskerrat ole pakollisia.  Toisaalta vaikka osaamista onkin karttunut, on hyödyllistä tulla mukaan tarjouma päiviin ja jakaa tietoa muille. Lähipäivämateriaalit ovat tulossa tarjolla oleville lähipäiville.  Syksyn teemoja voi ottaa itsenäisestikin haltuun, mutta se vaatii omatoimisuutta ja aktiivisuutta ja raakaa työtä vielä enemmän kuin opetuskerroille osallistuvilta. Lähiryhmän tukiverkosto on syytä muistaa aina,kun tulee ihmeteltävää ja ongelmia esim. lähipäiville pääsyssä.

Syksyllä on mahdollisuus varata opetustuokioita lähipäiville. Jos osaamista on, voi antaa näyttöjä.  Varasin itsellenikin yhden opetustuokion syksylle.  Tätä kautta on järkevää näyttää osaamistaan, koska kaikkea ei kannata jättää opetusharjoitteluun. Keskustelimme siitä, millä tavoin tarjoumapäivien opetustuokiot arvioidaan syksyllä. Toimimme samaan tapaan kuin omien oppilaidenkin kanssa olen toiminut esim. opinnäytetyö suunnitelmien ja töiden kanssa. Saamme vertaisarvioinnit suullisena ja kirjallisina palautteina. Yleisö ja tuuttorit arvioivat toimintaamme ja antavat meille palautetta, missä olemme onnistuneet ja epäonnistuneet. Harjoittelemme rakentavaa arviointiosaamista ja reflektoimme omaa toimintaamme.  Taustalla meillä on koko ajan osaamistavoitteet ja meidät pakotetaan törmäämään tähän seikkaan tämän tästä. Hopsin pitää olla valmis kesäkuun loppuun mennessä. Itse asiassa 22.6. 16 tuutoreille on jätettävä versio, jonka pohjalta jokainen opiskelija käy keskustelut.  Itse olen varannut omalle tuutorilleni ajan juhannuksen jälkeisen viikon keskiviikolle.
Meillä pitää olla käsitys siitä, mikä osaamisemme on. Voimme verrata itsearvioinnin kautta, millä tavalla ensimmäinen ja toinen arviointi kerta eroavat toisistaan. Osaamista tarttuu matkaan koko ajan ,vaikka opiskelijalla ei ole ollut esim. aikaisempaa opettajakokemusta.  Muutoksia voi tapahtua myös päinvastaiseen suuntaan eli olemme voineet arvioida osaamisemme aluksi turhan korkealle. Tieto ja kokemus opettavat sen, että mitä enemmän tiedät, ymmärrät toisaalta paremmin ja syvällisemmin asioita ja tätä kautta löydät helpommin kehittämiskohteita.  Vaikka työskentelemme ryhmissä, pidämme blogia, oma hops pitää kulkea rinnalla mukana. Blogin pitämisessä on tärkeää toimia aktiivisesti ja nopeasti heti lähipäivien jälkeen, kun asiat vielä muistetaan tuoreeltaan. Teen itse aina mielelläni muistiinpanoja yhteisissä palavereissa ja keskusteluissa. Yritän kiteyttää lyhyillä lauseilla pääasiat ja voin tarvittaessa täydentää asioita. Olen toiminut Bioanalyytikkoliiton toimittajana usean vuoden ajan ja olen kirjoittanut useista tapahtumista raportteja, ajankohtaisia bioanalytiikan artikkeleita yms.  Tapahtumista, kongresseista tekemissäni raporteissa olen käyttänyt apuna esim. kongressiabstrakteja, omia muistiinpanojani.  Henkilökohtaisesti koen tärkeänä sen, että kirjoitan asioita ylös joko koneella tai kynällä muistini tueksi.    
Digiosaamiseen (2 op.) voi osoittaa eri tavoilla esim. digimerkeillä, joita voivat olla nauhoitukset ja ”klipit nauhoituksista, AC-osaamisen näyttö. Vuorovaikutuksen osoittaminen omista opintokokonaisuuksien suunnitteluista ja toteutuksista voi osoittaa saaduilla palautteilla ja palautteiden perusteella tehdyistä muutoksista. Aina pitää ajatella niin, että kaikissa opettajan osaamisalueiden ja osaamistavoitteiden näytöissä arvioija on ”pystymetsäläinen”. Arvioija ei tee tulkintoja rivien välistä,vaan meidän opettajaopiskelijoiden pitää esittää suorat ja ristiriidattomat perustelu osaamisestamme arvioijille.
Niin minun kuin muiden kohdalla blogi on valtavan tärkeä työkalu osaamisen osoittamisessa ja henkilökohtaistamisessa. Reflektoin omaa osaamistani koko ajan ja perustelen valintani tulevaisuudessa, kun toteutan oman alan opintokokonaisuuksia. Oman alan tieteellisen tiedon, työelämälähtöisen ja ajan tasaisen ammattialan jalkauttaminen opetukseen vaatii monipuolisia työkaluja opetukseen. Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma määrittelevät opetustani, mutta voin käyttää vapaasti luovuuttani ja uusia ideoita pedagogisesti perustellen. Reflektointi vaatii harjoittelua ja omien lukkojenkin avaamista.

Sovimme, että pidämme kaikkien lähipäivien alussa lyhyet keskustelut ja pohdinnat yhdessä ennen päivän opiskelutöiden aloittamista. Tällä viikolla me alamme aukaista pienryhmissämme 10 osaamistavoitetta. Meillä on neljä päivää aikaa käydä kaikki osaamistavoitteet läpi. Mitäs ne osaamistavoitteet olivatkaan?
1.      Suunnitteluosaaminen
2.      Toteutusosaaminen
3.      Arviointi- ja palauteosaaminen
4.      Erityispedagoginen osaaminen
5.      Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus osaaminen
6.      Verkosto-osaaminen
7.      Tutkimus- ja kehittämisosaaminen
8.      Ammatillinen kohtaaminen
9.      Arvo-osaaminen
10.  Lait, asetukset ja ohjeet

Toimimme omassa pienryhmässä ja mietimme yhdessä asioita.
Mitä nämä kymmenen osaamista tarkoittavat käytännössä, miten näihin osaamisen eri alueisiin voi hankkia parhaiten tietoa ja miten voimme osoittaa tehdä näkyväksi osaamisen eri alueilla.
Minunkin täytyy kotiläksynä katsoa Amokin tekemiä videoita osaamistavoitteiden määrittelyistä.
Pienryhmämme päättää, missä järjestyksessä osaamisalueita pohdimme. Jokaisen osaamisalueen osaamistavoitteiden jälkeen käymme keskustelemassa tuutorimme kanssa. Kaikessa toiminnassa meidän pitää hyödyntää olemassa olevia työkaluja. Kirjaston palvelut, tuutorien ja ryhmän resurssit, omaa osaaminen ja ajantasainen kirjallisuus auttaa meitä hankkimaan osaamista omaan opetustyöhömme, tutkimustoimintaan yms., joiden kautta voimme kehittää niin omaa kuin organisaatiommekin toimintaa.  Meillä on paljon opittavaa siitä, miten osaamisperusteisuutta, jaettua osaamista toteutetaan. Meillä on ristiriitaisia vaatimuksia siitä, mitä asioita opetustyössä käytännössä halutaan toteutettavan ja millä resursseilla. Millä tavoin meidän valtakunnallinen ohjaus esim. ministeriöiden kautta ohjaa meidän toimintaa ja mitä oman organisaatiomme johto haluaa meidän toteuttavan.
Olen erittäin tyytyväinen siitä, että henkilökohtaisuus huomioidaan entistä enemmän opetuksessa ja opettajan rooli on mentoroida, monitoroida, ohjata tiedon metsästämisessä ja hallinnassa. Kävimme päivän aikana pari pienryhmäkeskustelua Tomin kanssa. Lähdimme ryhmämme kanssa etenemään loogisessa järjestyksessä. Maanantain aikana ehdimme pohtia suunnitteluosaamista, toteutusosaamista ja arviointi- ja palauteosaamista sekä erityispedagogista osaamista.
Omista kokemuksistani voin oppia käyttämällä apuna reflektointia.  Olen esim. blogini kautta  tietoinen siitä, millä tavoin käytän omia kokemuksiani opetustyöni kehittämisessä. Olen reflektoijana katsomossa katsomassa omaa toimintaani. Mitä reflektointi on? Rytkönen ja Hätönen (2008) ovat kuvanneet reflektointia tekemisen ajatteluksi ja arvioinniksi. Eri näkökulmien avulla tekemisestä löydetään uusia puolia. Ongelmia voidaan analysoida, rajata ja muotoilla uudelleen. Kun toimintojen syitä selvitetään ja mietitään tarkemmin, tuloksena on ihmettelyä kyselyä, itsestäänselvyyksien ja rutiinien kyseenalaistamista. Oma ajattelu ja sen tietoinen pohtiminen auttavat ongelman uudenmäärittelyssä ja kokonaisuuksien ymmärtämisessä. Juuri nyt tekemäni kirjoitukset ovat hyvä osoitus omasta keinostani ja ammattillisen opettajakorkeakoulun tietoisesta tavoitteesta kehittää meitä opiskelijoita ymmärtämään omaa spontaaniakin toimintaa. 

Tarpeeksi haastavat tavoitteet, autenttiset ympäristöt ja erilaiset oppimisteoriat ovat koulutuksen taustalla. Opetussuunnitelmat antavat raamit suunnittelulle, mutta sen on oltava kuitenkin joustava ja taipuisa luoville ratkaisuille (Koivula M., 2016). Oppimisteorioiden näkökulmasta eri teoria tukevat toisiaan tai ainakin niiden väliltä löytyy yhteyksiä. Oppimisteoria eroavat pääasiassa siinä, millä tavoin oppimisprosessi ymmärretään. Erilaiset oppimisen painotukset ja ilmenemismuodot vaihtelevat eri oppimisteorioissa.
Tutkivassa oppimisessa painotetaan ongelmien pohtimista ja tavoitteeksi asetetaan ongelmien ratkaisukeinojen löytäminen. Vuorovaikutteinen työskentely ongelmien parissa, erilaisten käsitysten rakentamisessa ja teoreettisen, työelämälähtöisen tiedon soveltaminen on keskeistä tutkivassa oppimisessa. Yhdessä työskentelyllä on suuri merkitys. Tutkiva oppiminen on kuin tutkijan ammatissa toimimista. Olen itse toiminut aikoinaan pitkään tutkijana ja siinä sain soveltaa osaamistani uuden tiedon hankkimisessa, ongelman tarkentamisessa, lisätiedon hankkimisessa ja ongelman ratkaisemisena esim. artikkelin muodossa.
Keskustelimme tuuttorimme kanssa oppimisympäristön merkityksestä ja millaisia elementtejä on olemassa. Opetusmenetelmien valintaan vaikuttavat opettajan omat opetustaidot ja opetuskokemus sekä oma tausta. Rohkeutta ja resursseja vaaditaan, kun uusia opetusmetodeja kokeillaan.  Didaktisia valintoja ohjaavat opettajan osaamistavoitteet (Koivula M., 2016).
Hyvällä yhteissuunnittelulla, kyseenalaistamalla ja  omilla blogeillamme voimme osoittaa erilaisia välineitä osaamistemme näyttöön. Hops on kooste, johon ei mahdu pitkiä tekstejä. Hopsiin voi laittaa linkkejä eri paikkoihin esim. dokumentteihin, omaan blogiin yms. Koko ajan oman ryhmämme tuotosten rinnalla meidän pitää miettiä sitä, kuinka ilmaisemme asioita omassa hopsissa. Oma toiminnan reflektointi on jatkuvaa työtä, asioiden päivittämistä ja kokeilua. Näistä prosesseista ei tule koskaan valmiita. Oman blogin pitäminen on hyvä tapa osoittaa osaamistaan työmarkkinoillekin.  Omassa hopsissa toteuttamisosaamisen näkökulmana on pohja, joka tukee oppimisprosessia.

Suunnitelmallisuus on tärkeää esim. uusien ideoiden ja innovointien pilotoinneissa. Hyvässä suunnittelussa otetaan huomioon vastustajien dialogiin vastaaminen. On osattava perustella, miksi uusi toteuttamistapani palvelee paremmin kuin aikaisemmin toteutettu oppimistapa. Ilman muuta vaatimukset kasvavat, kun pallo heitetään opiskelijoille eikä materiaalia tarjota valmiiksi pureskeltuna pakettina. Monipuoliset ohjaus- ja opetusmenetelmät tukevat erilaisia tilanteita. Pitää olla  plan B ja plan C ensimmäinen, toisen yms. vaihtoehtojen kariuduttua.
Tein ennakkotehtävän kasvatustieteen perusopintoihin iltatyönä. Määrittelin omin sanoin oppimisen, kasvatuksen, opetuksen, sivistyksen ja ammattisivistyksen.
Oppimisen kautta osaamme hoitaa käytännön asioista yhteiskunnassa ja voimme kehittää omaa osaamistamme erilaisissa asioissa. Oppiminen syventää ihmisten osaamista ja sen avulla voi vaikuttaa oman hyvinvointiinkin. Uusien asioiden oppiminen palkitsee ja luo pohjan esim. uusille innovaatioille. Erilaiset luovat ratkaisut, yritykset ja erehdykset ovat kehittäneet meille ajan myötä tietopohjaa oppimisille, jota voimme jakaa ja jalostaa muille. Oppimisen avulla voimme parantaa ja saavuttaa haluamiamme taitoja. Voimme oppia esim. käytännössä soittamaan erilaisia instrumentteja, laskemaan vaikeita yhtälöitä, opiskelemalla nuotteja ja kaavoja.

Kasvatuksen avulla luomme raamit hyvästä ja pahasta jo lapsuuden perheissä ja kasvuympäristöissä. Omat vanhempamme opettavat meille käyttäytymissääntöjä, kertovat, kuinka yhteiskuntamme toimii. Opettajat kasvattavat meitä omalla tavallaan kouluissa, lastentarhoissa, ammatillisissa kouluissa ja korkeakouluissa. Henkinen kasvumme lisääntyy iän myötä ja ymmärrämme jossain vaiheessa rajallisuutemme. Kasvatamme omia lapsiamme omien perusarvojen mukaan. Lapsuuden ja nuoruuden kasvatuksella on valtaisa merkitys siinä, kuinka osaamme käsitellä pettymyksiä, positiivisia tunteita yms.

Opetuksen avulla voimme vaikuttaa ammatilliseen kasvuun ja tätä kautta elämänkin hallintaan. Opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijoita ymmärtämään tietoa ja toisaalta löytämään sen, mitä elinikäinen oppiminen ja kehittyminen voi parhaimmillaan olla. Mielenkiintoinen opetus auttaa itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Se kehittää myös meidän ihmisten kykyä ymmärtää muita ja erilaista tietoa. Tieteellinen tutkimus, erilaiset teoriat, abstraktit käsitteet ovat opetuksen taustalla ja niiden prosessointi, arviointi kuuluvat olennaisena osana siihen, kuinka tulemme ymmärtämään erilaisia asioita. Opetus auttaa meitä selviämään verotuksesta, kaupankäynnistä, sopimuksista yms. monimutkaisista arkisistakin asioista. Meidän pitää ymmärtää ottaa opetuksesta meille tärkeitä ydinasioita käyttöön esim. erilaisissa käytännön ammateissa. Opettajan rooli on innostaa ja valmentaa opetuksen saajia ymmärtämään eri tasoisia ongelmaratkaisutilanteita.

Sivistys luo pohjan esim. meidän keskusteluille muiden ihmisten kanssa. Olemme saaneet opiskella koulussa mm. yleissivistäviä aineita eri kouluasteilla. On tärkeä luoda jo peruskoulussa pohjaa tuleville opinnoille, tarjoamalla yleissivistäviä aineita heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Ymmärrämme maailman historian kautta oman yhteiskuntamme kehitystä paremmin. Voimme oppia historian kautta, mitä sivistys on tarkoittanut eri aikoina. Asiat muuttuvat ja painotukset sivistyksessä ajan mukana. Teknologinen kehittyminen ollut huimaa ja tarvitsemme sääntöjä uusien asioiden hallintaan.

Ammattisivistyksellä on tärkeä rooli ammatillisessa kasvussamme. Tarvitsemme tietoperustaa, johon luomme ammatillista sivistystä. Toisaalta meidän pitää käytännön kokemusten kautta löytää omaa arvopohjaa ja ammattisivistystä, jonka avulla pärjäämme työyksiköissämme ja kehitämme parhaassa tapauksessa yhdessä uusia keinoja, nopeita työprosesseja, vähennämme hukkaa yms. Ammattisivistys on pohjana meidän käytännön työssä ja sen kehittämisessä. Yhdessä saman ammatinharjoittajien kanssa voimme käydä ammatillisesti sivistävää keskustelua esim. ammattilehdissämme, erilaisissa foorumeissa ja kansainvälisissä kongresseissa.

Mitkä ovat tavoitteeni kasvatustieteen opinnoille?

Tavoitteenani on oppia uutta ja ymmärtää kasvatuspsykologiaa, kasvatussosiologiaa ja kasvatustieteen perusteita. Toimin yliopettajana ammattikorkeakoulussa ja minusta tärkeää ymmärtää ja oppia ed. mainittujen oppiaineiden perusteita ja käsitteitä. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Olen toiminut laboratoriohoitajan ammatissa ja tutkijana ennen opetusuraani ja olen opiskellut niin taloustieteitä, hoitotieteitä kuin terveyshallintotiedettäkin. Minusta kasvatustieteellisten opintojen perusteet auttavat minua opetustyössä ja näiden opintojen avulla saan uuttaa tietoa ja ymmärrystä mm. opinnäytetöiden ohjaamiseen, kurssien suunnitteluun ja erilaisten opiskelijoiden ymmärtämiseen.



14.6.2016


Jatkoimme aktiivista työskentelyä tiistaina omissa ryhmissämme. Kertasimme asioita ja dead lineja. Lähipäivätyöskentely ei riitä hopsin työstämiseen, vaan se vaatii paljon pohtimista, kuinka voin osoittaa osaamiseni. Mitkä asiat edistävät kehittymistäni, osaamistani ja antavat itselleni pitkäkestoisen pohjan  opetustyöni osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Tuutorimme viesti oli tämä: älkää jättäkö näitä hommia huomiseksi. Tavoitteiden sisällä on paljon liikkumavaraa. Kävimme syksyn kalenterin läpi ja sovimme, että ensi viikolla pidämme tiistai iltapäivänä Adobe connect prota käyttäen palaverin.  Keskustelimme yksilöllisesti yhdessä pienryhmän hopseista tuutorimme kanssa. Hopsissa on kriitisimmät kohdat keskimmäinen ja oikea puoli.


Miten kehität osaamistasi?
Kirjaa, miten, missä ja milloin täydennät osaamistasi.

Miten osoitat osaamisesi?
Kirjaa, miten, missä ja milloin osoitat osaamisesi.
(Osaamisen dokumentoinnin voit linkittää tähän.)

Puhuimme päivän päätteeksi osaamisalueista ja mietimme osaamisperusteisuutta tuutorimme kanssa. Me kaikki olemme erityisopiskelijoita, koska henkilökohtaistaminen on olennainen asiaa osaamisperustaisessa opiskelussa.

Lopettelimme tiistaina n. klo 14.45 ja marssin päivän päätteeksi kirjastoon. Amokin kirjastonhoitajan kanssa katsoimme minulle kasvatustieteen perusteet paketin ja kirjallisuutta eri osaamisalueilta: mm. terveyalan opettajan käsikirja, ammattikorkeakoulun pedagogiikkaan, korkeakoululakiin, monikultuurisuuteen, opettamisen iloon liittyviä teoksia.Täytyy kehua kirjastohoitajan ammatillista perehtyneisyyttä opetusalan kirjallisuuteen ja hänen palvelualttiuttaan kirjastossa.  Haaga-Helian Practical skills, education and developement teoksen lainasin myös. Kävin aikoinaan Kansanterveyslaitokselle räätälöidyn johtamisen erikoistutkinnon (JET) Helsingin Haaga-Heliassa. Oli mielenkiintoista pohtia omaa työtään ja siihen liittyviä kehittämistehtäviä aikoinaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Olen päässyt opiskelun makuun ja tiedon janoon. Alan laatia omaa hopsiani huomenna.



1 kommentti:

  1. Terve Mika!

    Sait erinomaisesti vauhtia blogin kirjoittamiseen, hieno juttu!

    Terveisin, Tomi-tuutori

    VastaaPoista