20.6.2016
Aloitimme aamupalaverin yhteisillä kysymyksillä. Digipedagogisen osaamiseen liittyvien kymmenen merkin keräämiseen liittyvät ohjeet löytyvät ammatillisen opettajakorkeakoulun sivuilta: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/ammatillinen-opettajakoulutus/opinnot-ja-opiskelu/kehita-digiosaamista/ . Tuutorimme on ohjeistanut Moodlessa, kuinka hänelle annetaan digimerkeistä näytöt. Digimerkkejä on suositeltavaa kerätä enemmänkin kuin kymmenen opettajakorkeakouluun kuuluvaa merkkiä. Vähimmäisvaatimuksena on Some-noviisi taso ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Voimme halutessamme hankkia vielä 15 osaamismerkkiä, jolloin saamme Some-Ekspertti - osaamistason ja samalla opettajankoulutukseen valinnaisiin opintoihin 3 opintopistettä.
Osaamistason kriteereihin ja osaamismerkkien määrään liittyvistä yksityiskohdista löytyy lisätietoa oppiminenonline-sivuston linkistä: http://www.oppiminenonline.com/osaaminen/ .
21.6.2016
Aamupäivän kokouksessa kävimme lyhyesti läpi yhteisiä asioita ja sovimme, että iltapäivällä kokeilemme AC-yhteyksiä. Lampelan Kari piti erinomaisen esityksen virtuaalisesta opetustilasta ja videoneuvottelujärjestelemistä.
Karin blogista löytyy lisää asiaa mm. meidän ammatillisen opettajakorkeakouluun liittyen.
Kari kertoi esityksessään virtuaalineuvotteluhuoneisiin liittyvistä historiallisista yksityiskohdista. Avaruusteknologia on ollut edeltäkävijä virtuaalikokoustilojen käytössä 1960-luvulla http://www.nasa.gov/centers/kennedy/home/index.html . Itsekin kävin vuonna 2002 lähellä Kennedy space centeriä ollessani Orlandossa Floridassa kansainvälisessä kongressissa. Yksi työkavereistani kävi siellä ja hän kehui paikkaa erinomaiseksi nähtävyydeksi. Historiallinen kehitys virtuaaliteknologiassa ollut hurjaa 2000-luvun alusta alkaen. Vuonna 2001 tehtiin ensimmäinen kirurginen etäleikkaus. Itse asiassa asiakirjojen jakaminen on suhteellisen uuttaa virtuaalikokoushuoneissa. Asiakirjojen jakaminen on ollut käytössä vain muutamia vuosia. Nykyisin on mahdollista hankkia 3D-laitteistotkin.
Mitä käyttökohteita erilaisilla virtuaalisilla neuvottelujärjestelmillä on?
Opetustoiminnan digitalisaatio tarvitsee uusia työkaluja ehdottomasti. Yrityskulttuuri on muuttunut verkkoneuvotteluteknologioiden kehittyessä. Liikeneuvotteluita on mahdollista käydä esim. Technopoliksen neuvotteluhuoneissa sen sijaan, että matkustetaan mantereelta toiselle neuvottelemaan ja kokoustamaan. Konserttejakin voidaan järjestään niin, että soittajat ovat eri puolilla maailmaa. Ohjelmistoja on useampia. Meidänkin pitää opettajina olla joustavia ja tottua erilaisiin sovelluksiin. Adobe connect, Skype for business, Xmeeting, Open Phone yms. ovat muutamia esimerkkejä nykyisin yrityksissä ja julkisissa liikelaitoksissa käytettävistä ohjelmista. Hyvän ohjelman tunnusmerkkejä ovat helppokäyttöisyys, selkeys yms.
Mitä tekijöitä on epäonnistuneiden digineuvotteluiden taustalla?
Vanhentuneet laitteet ja tekniikka aiheuttavat päänvaivaa. Tukipalveluja ei ole välttämättä käytössä ja palomuurit (turvallisuus) vaikuttavat yhteyksien laatuun. Kuvan laadussa voi olla ongelmia ja kaiku ja äänenkäyttö aiheuttavat ongelmia.
Mitä psykologisia seikkoja on hyvä ottaa huomioon, kun virtuaalihuoneissa käydään neuvotteluja?
Esiintyminen kameran edessä, interaktiivisuus, kommunikaation rauhallisuus ja selkeys ovat tekijöitä, joihin kannattaa kiinnittää huomioita henkilökohtaisella tasolla. Itse asiassa ensimmäiset neuvottelut olisi hyvä käydä kasvotusten. Kehitys on nopeaa eli meidän opettajien pitää olla hereillä!
Cisco Telepresence Vision Future Technology
Kokeilimme iltapäivällä AC-yhteyksiä yhdessä A-ryhmämme kanssa. Äänitimme materiaalien esitykset. Ohessa oma materiaalinijako AC:ssa (otto 2, Huom:otto 1 meni liian psykedeliaksi, toki otto kaksin on kohdallani hapuilevaa) https://connect.funet.fi/p7s15gsayo7/ .
Pidimme iltapäivällä tuutorimme kanssa AC-kokouksen. Olin itse jo kotiutunut ja yhteys toimi mainiosti Patamäestä.
22.6.2016
Hain Amokin kirjastosta Kirsti Longan Oivaltava oppiminen (2014, Otava) kirjan ja mukaani tarttui taas poistohyllyltä muitakin kirjoja…perusteoksia: Elinikäinen oppiminen (Silvennoinen H., Tulkki P toim., 1998, Gaudeamus), Asiantuntijuutta oppimassa (Helakorpi S., Olkinuora A., 1997, WSOY), Ammatillinen opettajuus vuonna 2010 (Vertanen I., 2002, Saarijärvi Offset Oy) ja Apua aktiivisuuteen, välineitä verkostoihin (HAMK 2012).
Kasvatustieteen peruskurssiin kuuluu osallistua keskusteluun ja herättää keskustelua yliopiston Optima-alustalla. Alla laittamiani kommentteja Optimaan.
Paldanius Mika Anton 22.06.2016 12:47
Luin Siljanderin teosta ja tartuin yhteenvetokohtaan, jossa kuvataan kasvatuksen pedagogista tarkoitusta.Sivistysprosessi, sosiaalisaatioprosessi ja yksilöllinen identiteetin rakentuminen ovat monimutkaisia asioita. Opitut tiedot, taidot, asenteet yms. kasvavassa persoonaalisuudessa tarvitsevat tuekseen itsenäistä kykyä ja tahtoa määrittää omaa suhdetta ympäröiviin arvoihin ja toimintapoihin. Kasvatuksen sivistystehtävä on tukea yksilöllistä identiteettiä eikä vain sitoutumista olemissa oleviin arvoihin ja normeihin. Itsenäinen subjekti kykenee luomaan uuttaa ja tekemään tuottavia ratkaisuja sekä tätä kautta innostamaan muita toimimaan aktiivisesti niin yhteiskunnallissa kuin henkilökohtaisissakin asioissa.
Re: Motivaation ja oppimisen suhde
Paldanius Mika Anton 22.06.2016 12:59
Miten me saisimme opiskelijoille opettajina flow-tilan päälle ? Jos ajatellaan urheiljoita, luovan työntekijöitä yms. heidän ponnistelut, onnistumiset ja epäonnistumsiet luovat pohjan uusille tavoitteille ja virtauksille. Meidän pitäisi kasvattaijina/opettajina vaikuttaa siihenkin, että epävarmuus ja pelko eivät riko virtausta, vaan me annamme tilaa innostukselle kohtuullisen haastavissa ympäristöissä.
Kasvatuksen pedagogisesta tarkoituksesta
Re: Kasvatuskäsityksen muutokset - miten kasvattaa etänä?
Paldanius Mika Anton 22.06.2016 13:17
Näen tärkeänä vuorovaikutuksen ja läsnäolon niin kuin Laukkasen Erjakin kommentoi. Mehän itse luomme omaa perheesemme omat tapamme toimia. Vaikka yhteiskunta on digitalisoitunut, ei se merkitse sitä, että meidän pitää etääntyä lähipiiristä. Meillä voi olla yhteisiä perinteitä ystävien, perheen, suvun, työyhteisön ym. kanssa, joita vaalitaan ja joihin vuorovaikutus liittyy olennaisena osana. Ajattelen niin, että me itse voimme pysäyttää kiireen vapaa-ajallamme. Ainakin meillä on perheessä tapana pysähtyä välillä keskustelmaan päivän asioista huomaamatta. Ajattelen niin, että tätä samaa tapaa meidän kannattaa vaalia myös opetuksessa. Mehän saamme käyttää luovuuttamme kasvatustyössä ja omassakin elämässä. Kiireellisyys on ainakin meidän omassa elämässä ihan itse tehtyä, johon voi vaikuttaa.
Re: Ymmärtäminen ja tulkinnat
Paldanius Mika Anton 22.06.2016 13:32
Joo, tämä on totta. Me voimme olla niin sisällä omassa aiheessamme, ettemme huomaa sitä, että opiskelijat eivät pysy perässä. Vuorovaikutus on tärkeää niin ymmärtämisessä kuin tulkinnoissa. On koko ajan keskusteltava opiskelijoiden kanssa tilanteesta ja kerratta vaikeita asioita joka käänteessä.
Työpaikoilla perehdytyskortit auttavat uusien työntekijöiden "sisäänajamisessa". Vanhoilla työntekijöillä on tietenkin paljon hiljaista tietoa olemassa, mutta perehdytyskorttien avulla ainakin esim. eri työpisteiden tärkeät osaamisalueet tulee käytyä läpi. Kun molemmat tahot, niin perehtyjä kuin perehdytettävä ovat tyytyväisiä osaamiseen, voidaan laittaa merkintä perehdytyskortiin osaamisesta
Työpaikoilla perehdytyskortit auttavat uusien työntekijöiden "sisäänajamisessa". Vanhoilla työntekijöillä on tietenkin paljon hiljaista tietoa olemassa, mutta perehdytyskorttien avulla ainakin esim. eri työpisteiden tärkeät osaamisalueet tulee käytyä läpi. Kun molemmat tahot, niin perehtyjä kuin perehdytettävä ovat tyytyväisiä osaamiseen, voidaan laittaa merkintä perehdytyskortiin osaamisesta
Pohdintaa digimerkeistä ja hyvää juhannusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti